Heti alkuun haluan lämpimästi kiittää kaikkia vaasalaisia luottamuksesta tuoreessa kunnallisvaalissa. Odotan innolla, että voimme myös uuden Vaasan valtuuston voimin jatkaa työtämme hyvinvointimme vahvistamiseksi ja alueemme kehittämiseksi. Vahva paikallinen mandaatti helpottaa aina myös seudun puolesta käytäviä keskusteluja Helsingin päässä. Siksi joka ikinen ääni on todella arvokas.
Viimeiset viikot ovat olleet paitsi vaalikampanjaa myös tärkeitä keskusteluja ja toimia eurooppalaisella tasolla. Tänä aikana minulla on ollut mahdollisuus osallistua kokouksiin ja keskusteluihin, jotka koskevat EU:n tulevaa rahoitusta, turvallisuutta ja innovaatiotoimintaa.
Itäisellä rajalla, Vaalimaalla, kävi selväksi, että Venäjän hyökkäyssodan aiheuttamat turvallisuuspoliittiset realiteetit edellyttävät voimakkaampaa panostusta sekä puolustukseen että rajavalvontaan. Euroopan komission budjettikomissaari Piotr Serafinin kanssa keskustelimme siitä, miten EU:n tuleva monivuotinen rahoituskehys – joka tulee olemaan voimassa vuodesta 2028 eteenpäin – tulee heijastamaan uusia turvallisuusvaatimuksia Euroopassa.
Suomelle, jonka rajalla on pitkä raja Venäjään, on itsestään selvää, että turvallisuus ulkorajoillamme on keskeinen kysymys koko EU:lle. Kuten usein muistutan: ”Suomen raja on myös EU:n raja.” Tämä oivallus on otettava huomioon, kun keskustelemme EU:n tulevasta rahoituksesta.
Emme kuitenkaan voi puhua pelkästään fyysisestä turvallisuudesta. Meidän on myös varmistettava, että EU on valmis tulevaisuuden teknologisiin ja taloudellisiin haasteisiin. Vierailimme komissaarin kanssa myös Lappeenrannassa LUT-yliopistossa, joka tekee hyvää yhteistyötä monen Vaasan energiaklusterin yrityksen kanssa.
Itä-Suomeen tarvitaan luonnollisesti erilaista tukea, mutta samalla on hyvä muistaa, että suljettu itäraja heijastuu koko maahan. Monelle voi tulla yllätyksenä, että esimerkiksi Kokkolan satamalta katosi erittäin iso osuus liikevaihdosta Venäjän liikenteen loppumisen myötä.
Komissaari Serafinin ohella mieleenpainuvimmat keskustelut tulivat käytyä Pariisissa OECD:n pääsihteeri Mathias Cormannin kanssa. Olin erityisen positiivisesti yllättynyt siitä, kuinka pitkälle meneviä uudistuksia on pystytty tekemään Ukrainassa sodasta huolimatta.
Pariisiin oli kokoontunut pari tuhatta asiantuntijaa pohtimaan, kuinka uudet teknologiat, kuten tekoäly ja data-analytiikka, voivat vahvistaa läpinäkyvyyttä ja vastuullisuutta julkisella sektorilla, ja siten torjua korruptiota. Esimerkiksi EU:n yhteisiä resursseja on aina käytettävä parhaalla mahdollisella tavalla – ilman väärinkäytöksiä tai tehottomuutta.
Brysselissä seuraavana päivänä pidetyssä EU:n koheesiopolitiikkaa käsittelevässä kokouksessa keskusteltiin siitä, miten EU:n budjetista voidaan tehdä dynaamisempi ja strategisempi, jotta se pystyy vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin. Varoja on käytettävä paitsi avoimesti ja oikein myös sellaisiin kohteisiin, jotka vahvistavat Euroopan kilpailukykyä ja turvallisuutta.
Euroopan komission ja budjettikomissaari Piotr Serafinin kanssa käymissäni keskusteluissa on käynyt selkeästi ilmi, että meidän on oltava valmiita tekemään strategisia investointeja sekä puolustukseen että tutkimukseen ja varmistamaan, että varojamme käytetään tavalla, joka vahvistaa unionin yhtenäisyyttä ja pitkän aikavälin turvallisuutta. Priorisoimalla tutkimusta, innovaatioita, rajavalvontaa ja kestävää kehitystä tulemme näkemään vahvemman ja yhtenäisemmän unionin tulevaisuudessa.
Hallituksen sisällä olemme valmistautuneet heti pääsiäisen jälkeen alkavaan puoliväliriiheen. Keskustelut on käyty hyvässä hengessä ja olen hyvin luottavainen, että ensi viikolla pystymme kertomaan suomalaisille positiivisia asioita.
Mukavaa pääsiäistä!
Joakim Strand
RKP:n kansanedustaja Vaasasta