Joku ihmetteli, miksi en kirjoita pääomien siirtymisestä ulkomaille. No, minäpä yritän sanoa tästä jotain. Pääomia valuu Suomesta hyvin monilla tavoilla ja monien toimijoiden toimesta. Ilmiö on laaja ja Suomelle hyvin haitallinen. Se on kuitenkin pitkälle itse aiheutettu.
Verotus on tässä keskeinen vaikuttaja. Pääomat asettuvat sinne, missä niistä saadaan paras tuotto. Pääomien tuotto syntyy yleensä liiketoiminnan kautta, joko suoraan yrittämällä itse tai sijoittamalla varoja rahoitusmarkkinoiden kautta.
Suomessa on lähes maailman ankarin verotus ja yritystoimintaa säädellään meillä tiukasti. Yrityksille on sälytetty korkeat kustannukset, meillä on lyhyet työajat ja ennätysmäärä lakkoja. Työn tuottavuus laskee ja kilpailukyky on heikentynyt ajan mittaan.
Yksi keskeinen syy talouden taantumaan on pääomaköyhyys. Ankara tuloverotus lisäksi laskee työn motivaatiota ja aiheuttaa aivovientiä. Koulutettuja osaajia siirtyy parempien palkkojen ja alhaisemman verotuksen maihin. Saamme tilalle kouluttamattomia ja vaikeasti työllistyviä maahanmuuttajia.
Poliitikot vähättelevät verotuksen vaikutuksia talouskasvuun. ”Asiantuntijat” mm. vakuuttavat, ettei perintö- ja lahjaveron poistaminen vaikuttaisi talouskasvuun. Itse olen sitä mieltä, että yritysten kilpailukyky ja tässä mm. verotus on hyvin ratkaisevaa talouskasvulle.
Professori Samuli Knüpferin uusi tutkimus taitaa olla ensimmäinen, joka osoittaa, että myös pieniä yrityksiä siirtyy ulkomaille. Tilastot kertovat selkeää kieltä. Vuosina 2007–2022 muutti ulkomaille lähes 5 000 listaamattomien yritysten omistajaa. Muuttaneiden yritysten arvo oli kirjanpidossa 2,4 miljardia euroa, mutta todellinen markkina-arvo luultavasti vielä suurempi.
Muuttoliike on kiihtynyt viime vuosina. On tapauksia, joissa yrityksen sukupolvenvaihdos on verotuksen vuoksi liian kallis, eikä sitä voida Suomessa tehdä. Yrityksiä myydään ulkomaiseen omistukseen. Tätäkin suurempi vaikutus on suurten yritysten investoinneilla Suomen ulkopuolelle. Samalla ajetaan alas kotimaan tehtaita.
Suomalaisten eläkerahastojen sijoittaminen on siirtynyt viime vuosina kotimaan asemasta ulkomaisiin pörsseihin ja yrityksiin. Kansainväliset jättiyritykset kikkailevat tuloksensa halvan verotuksen maihin välilaskutuksella ja korkojen avulla. Kehitysavun muodossa pääomia myös lähtee maasta. Valtion kehitysapu on n. 1,5 miljardia euroa vuodessa. Kehitysapua kanavoivat myös lukuisat muut organisaatiot.
Omien yritysten heikko kilpailukyky johtaa kauppataseen heikkenemiseen. Alemman tuottavuuden toimialat loppuvat ja yrityksiä kaatuu, työttömyys lisääntyy. Tuonti kasvaa vientiä isommaksi. Kotitaloudet ostavat halvempia ulkomaisia tuotteita ja matkailevat halvemmissa ja lämpimän ilmaston maissa.
Suomessa ymmärretään huonosti talouden realiteetteja. Kuuntelemme myös vääriä ja vihervasemmistolaiseen ideologiaan pohjaavia asiantuntijoita. On rakennettu menopuoli ennen tuloja -periaatteella liian antelias tulonsiirto hyvinvointivaltio. Rahoitus perustuu ankaraan verotukseen ja hulppeaan velanottoon. Samalla on heikennetty Suomen kilpailukyky. On unohdettu, että hyvinvointivaltion rahoitus perustuu vain ja yksinomaan kannattaviin yrityksiin. Irlanti on esimerkki, missä on yritetty katkaista Suomen kaltainen negatiivinen kierre.
Juhani Viitala
Kauhava