Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) arvostelee turvapaikanhakijoita haukkuvia suomalaisia. Pääministeri asettui torstaina Paasikivi-seurassa pitämässään puheessa tiukasti sen kannalle, että Suomen ja suomalaisten on autettava sotaa pakenevia ihmisiä.
– Meillä kotona peräänkuulutan nyt inhimillisyyttä, hädänalaisista ihmisistä välittämistä, auttamisenhalua. Ihmisarvo on jakamaton. Elämme aikoja, jolloin oma huono olo purkautuu helposti vääriin kohteisiin. Hyvinvointiyhteiskunnastamme ei saa tulla huuteluyhteiskuntaa. Tästä meillä jokaisella on valtavan suuri vastuu, Sipilä lähettää viestinsä suomalaisille.
Pääministeri kertoo, että hänen omat silmänsä avautuivat Libanoniin tehdyllä virkamatkalla.
– Omat silmäni ongelman eri ulottuvuuksista avautuivat parin viikon takaisella Libanonin-matkalla. Noin neljän miljoonan asukkaan Libanonissa on nyt jo puolisentoista miljoonaa alueen konflikteja paennutta ihmistä, suurin osa heistä Syyriasta. Syyrian tilanteen ratkaiseminen ja konfliktin kestävä jälkihoito ovat huikean iso haaste, mutta ilman niiden hoitamista nykyisen maahanmuuttotilanteen keskeinen solmukohta ei ala purkautua. Tilannetta ei helpota se, että raakalaismainen ISIL hyötyy alueen tilanteen sekavuudesta joka ikinen päivä. EU:n täytyy yhdessä muiden keskeisten kansainvälisten toimijoiden kanssa tehdä Syyrian kriisin ratkaisemiseksi nykyistä enemmän, Sipilä vaatii.
Suomi ja suomalaiset eivät pääministerin mielestä ole vielä läheskään ymmärtäneet maahanmuuttoon liittyvien kysymyksien kokoluokkaa.
– Maahanmuuttokysymyksen mittakaava kasvaa edelleen. Haasteen kokoluokkaa ei meillä vielä ole ymmärretty. Ongelmien ratkaisu on aina työläämpää, kun niitä aletaan hoitaa vasta silloin, kun tilanne on niin sanotusti päällä. Mutta se ei saa tarkoittaa sitä, ettei asialle tehtäisi mitään. Päinvastoin, kansainvälisen yhteisön, ja Suomen muiden mukana, pitää ponnistella uupumattomasti, jotta konflikteista ja muusta inhimillisestä hädästä johtuvan maahanmuuton takana olevia ongelmia saataisiin ratkaistua. Nämä ponnistelut voivat koostua erilaisista toimista, eikä aina ole kyse vain siitä, kuinka paljon rahaa meillä on käytettävissä, Sipilä muistuttaa inhimillisyyden tärkeydestä.
Turvapaikanhakijoiden määrä osoittaa sen, miten peruuttamattomasti Suomi on osa kansainvälistä yhteisöä, jossa eristäytyminen ei ole pääministerin mielestä mahdollista.
– Maahanmuuttotilanne kertoo omaa selvää kieltään siitä, että Suomi on kertakaikkisesti kytköksissä ympäröivän maailman tapahtumiin; niin naapurustomme perinteiseen geopolitiikkaan kuin muilla mantereilla sijaitsevien maiden vakauteen ja inhimilliseen hätäänkin. Maantieteelliset etäisyydet eivät pidättele maailman megatrendejä. Siksi meidän on ymmärrettävä, mikä on paikkamme maailmassa, jossa politiikan, talouden, turvallisuuden ja inhimillisen kehityksen mannerlaatat ovat jatkuvassa liikkeessä.
Sotaa pakenevien ihmisten hätä on Sipilän arvion mukaan sittenkin yllättänyt Euroopan, vaikka Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan konfliktit ovat levittäneet kärsimystä jo useamman vuoden ajan.
– Tämä kaikki on ollut käynnissä naapurustossamme jo vuosia, mutta kukaan ei silti osannut odottaa, että juuri tänä kesänä sadat ja taas sadat tuhannet ihmiset päättävät lähteä etsimään turvaa ja parempaa elämää Euroopasta. Me Euroopassa olemme tulleet yllätetyiksi, vaikka jälkiviisaasti voi sanoa, että tämän olisi ainakin jollain tapaa voinut ennakoida. Tai tarkemmin sanoen: me kaikki olisimme voineet kuunnella tarkemmalla korvalla niitä, jotka sen osasivat tehdä, Sipilä myöntää.
Pääministerin arvion mukaan eurooppalaisten päättäjien olisi pitänyt siis puuttua kehitykseen paljon aiemmin ja voimakkaammin, koska kehityksen suurista inhimillisistä vaaroista varoittaneita ihmisiä on ollut riittävästi ja myös Suomessa.
LAURI NURMI/LÄNNEN MEDIA