Ruotsin porvariallianssin johtaja Anna Kinberg Batra istuu suurlähetystön salongissa, muutaman kymmenen metrin päässä Presidentinlinnasta.
Kinberg Batra on Ruotsin mahdollinen seuraava pääministeri ja Nato-jäsenyyden kannattaja.
– Haluan johtaa hallitusta, joka avaa tien Natoon ja voi ottaa askeleen sinne, kun aika on kypsä. Minut erottaa Stefan Löfvenistä ennen kaikkea se, että hän pitää oven Natoon suljettuna puoluepoliittisista syistä, moderaattien puheenjohtaja Kinberg Batra sanoo.
Ruotsin demaripääministeri Stefan Löfven on linjannut, että hänen punavihreä vähemmistöhallituksensa ei hae Nato-jäsenyyttä.
Suomen valtionjohdossa tiedetään, että Ruotsissa saattaa syyskuun 2018 parlamenttivaalien jälkeen nousta valtaan Nato-myönteinen hallitus.
Kinberg Batra on tavannut ennen haastattelua tasavallan presidentin Sauli Niinistön Mäntyniemessä. Juttutuokion aiheena on ollut turvallisuuspolitiikka.
Oppositiojohtajat eivät automaattisesti tapaa edes naapurivaltioiden johtajia, mutta Kinberg Batra ei ole kuka tahansa vieras.
Vappuna julkaistun Suomen Nato-raportin kuuluisin lause on sen viimeinen: "Ruotsin päätös liittyä Natoon ja Suomen päätös olla liittymättä jättäisi Suomen eristyksiin ja suojattomaksi."
Haluavatko moderaatit kansanäänestyksen Natosta?
– Se, miten päätös jäsenyydestä tehtäisiin, on pidemmällä edessäpäin. Ensimmäisenä on siirryttävä kohti kypsempää keskustelua, jota varten sekä Ruotsi että Suomi ovat saaneet kiinnostavia analyyseja viime vuosina. Niinpä voimme keskustella, miten Natoa voidaan käyttää turvallisuutemme rakentamisessa. Uskon, että päätös tehdään tuonnempana, Kinberg Batra kuvailee Ruotsin tilannetta.
Moderaatit eivät kannata Ruotsin ja Suomen välistä puolustusliittoa: "Jokaisen maan täytyy vastata itse päätöksistään ja rakenteistaan"
Selväksi käy, että porvaripääministeri Kinberg Batra olisi valmis viemään Ruotsin Natoon ilman Suomea. Olennaista hänelle on kansallinen Nato-tuki.
– Meidän kaikki neljä allianssipuoluettamme kannattavat Ruotsin jäsenyyttä, joka vaatii tietysti laajaa tukea kansalta, mikä voi ottaa aikansa. Ajattelen, että on aika lopettaa silmien ummistaminen Natolta. Ruotsalaisessa keskustelussa on ollut puoluepoliittisia lukkiutumia. Ne vaikeuttavat mahdollisuuksiamme rakentaa turvallisuutta parhaalla tavalla muiden kanssa, hän sanoo.
Suomi on Kinberg Batralle tärkeä liittolainen EU-politiikassa. Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyöstä hän mainitsee materiaalihankinnat ja kahdenvälisen harjoittelun sekä naapurusten yhteisen osallistumisen kansainväliseen toimintaan.
Maiden puolustusliittoa hän ei kannata. Moderaatit pitävät peruslähtökohtana sitä, että tulevaisuudessa Ruotsi ja Suomi toimisivat yhdessä Naton rakenteiden sisällä puolustusliiton jäseninä.
Suomessa harkitaan ruotsalaisten Gripen-hävittäjien ostamista.
– Se on tietysti myös päätös, joka Suomen täytyy tehdä itse. Puhun mielelläni mainiosta talletuksesta. Gripen tarjoaa hyvää suorituskykyä, hintansa arvoisen ratkaisun ja mahdollistaa koneen käytön toisten kanssa tehtävässä yhteistyössä, Kinberg Batra summaa.
Hävittäjävalinnassa painaa turvallisuuspolitiikka. Suomessa kuulee usein puheenvuoroja, joissa vierastetaan Natoa, mutta ollaan halukkaita syventämään Ruotsi-sidettä.
Miljardien Gripen-kauppa ei kääntäisi moderaatteja poliittisen liiton eikä rakenteiden yhdistämisen kannalle.
Onko esimerkiksi mahdollista yhdistää maiden ilmavoimat, jos Suomi valitsee Gripenin?
– Jokaisen maan täytyy vastata itse päätöksistään ja rakenteistaan, mutta näen yhteistyön syventämisen myönteisenä asiana. Meillä on paljon yhteisiä etuja, Kinberg Batra linjaa kohteliaasti, mutta päättäväisesti.
Kinberg Batra ei lämpene yhteistyölle ruotsidemokraattien kanssa – "hallitus tarvitsee yhteisen arvopohjan"
Ruotsia hallitsee sosialidemokraattien ja ympäristöpuolueen vähemmistöhallitus, jonka kahta puoluetta tukee Ruotsin tilastokeskuksen SCB:n tuoreessa mittauksessa vain 33,7 prosenttia äänestäjistä. Porvariblokin neljän puolueen yhteinen kannatus on 38 prosentissa. Porvariallianssin muodostavat moderaatit (22,8 %), keskusta (7,1 %), kansanpuolue (5,0 %) ja kristillisdemokraatit (3,1 %).
Punavihreä blokki nousee 5 000 vastaajan kyselyssä porvariallianssia suuremmaksi, jos sen kolmanneksi puolueeksi lasketaan hallituksen ulkopuolella oleva vasemmistopuolue (7,7 %).
Hallitus on ollut Ruotsissa melko epäsuosittu. Porvariallianssin asemesta suosiotaan on kasvattanut ruotsidemokraatit. Oikeistopopulistinen puolue sai syksyn 2014 vaaleissa alle 13 prosenttia äänistä, mutta nyt Jimmie Åkessonin johtaman puolueen gallupkannatus on 17,5 prosenttia.
Kaikki muut valtiopäiväpuolueet ovat kieltäytyneet yhteistyöstä ruotsidemokraattien kanssa.
Löfven pysyy vallassa, koska porvaripuolueet ovat toistaiseksi sopineet, että ne eivät kaada hallituksen budjettiesityksiä.
Kinberg Batra arvioi, että vaaleihin käydään blokkijaon pohjalta.
– Haen mandaattia allianssihallitukselle, joka rakentuisi suuremman tuen varaan kuin tänään.
– On useita syitä, miksi en näe yhteistyötä ruotsidemokraattien kanssa ajankohtaisena. Heidän menneisyytensä ääriliikkeenä on yksi, mutta he myös sanovat näinä rauhattomina aikoina sekä ’ei Natolle’ että kääntävät selkänsä Eurooppa-yhteistyölle, mikä on toinen tärkeä syy siihen, miksi he ovat puolue, jonka kanssa en halua hallita Ruotsia. Emmekä valmistaudu yhteistyöhön vasemmistopuolueen kanssa, joka ei myöskään jaa arvojani. Hallitusasemassa puolueilla täytyy olla kutakuinkin yhteiset arvot. Muuten mitään ei saada tehdyksi, Kinberg Batra perustelee.
Jyrki Kataisen (kok.) kuuden puolueen hallitus ajautui Suomessa umpikujaan, koska siltä puuttui yhteinen arvopohja.
Porvarihallitus myöntäisi turvapaikanhakijoille oleskeluluvat pääsääntöisesti tilapäisinä
Suomen näkökulmasta Ruotsin vaaleissa äänestetään Natosta, mutta Kinberg Batran mielestä niissä on ennen kaikkea kyse syrjäytymisen nujertamisesta ja populismin pysäyttämisestä.
– Ruotsin, kuten Suomenkin, seuraavissa vaaleissa on kyse siitä, kuinka selviydymme työpaikkojen luomisesta ja maahanmuuttajien integroimisesta Euroopan erittäin levottomina aikoina. Kun on ääriajattelua ja ympäröivässä maailmassa rauhattomuutta, vaaditaan muutosta ja johtajuutta. Jos emme onnistu, tyytymättömyys jatkaa kasvuaan ja vahingoittaa yhteiskuntaamme, Kinberg Batra sanoo.
Ruotsi on kantanut valtavan humanitaarisen vastuun Euroopan pakolaiskriisissä, paljon suuremman kuin Suomi.
Kinberg Batran mukaan kantokyvyn rajat ovat tulleet vastaan.
– Viime vuonna saapui yli 160 000 turvapaikanhakijaa. Järjestelmämme ei kestänyt. Siksi sitä on muutettava. Nyt Ruotsissa on tilapäinen lainsäädäntö. Aiomme säilyttää sen. Siinä tilapäinen oleskelulupa on pääsääntö. Ruotsista saa suojaa, jos sitä todella tarvitsee, ja voi myös saada pysyvän oleskeluluvan, jos sijoittuu työmarkkinoille. Emme voi palata Ruotsin aiempaan, kestämättömään maahanmuuttopolitiikkaan, mahdollinen seuraava pääministeri linjaa.
Turvapaikan saaneiden omaisilta Ruotsi voi saada Kinberg Batran arvion mukaan satojatuhansia hakemuksia perheiden yhdistämisestä.
– Meillä on aivan liian monia maahanmuuttajia, jotka eivät ole lainkaan kiinnittyneet työmarkkinoille. Iso ongelma on ratkaistava luomalla enemmän yksinkertaisia työtehtäviä ja helpompi tie niihin, sanoo työmarkkinoiden sääntelyn purkamista kannattava Kinberg Batra.
EU:n turvapaikkapolitiikassa Ruotsi ja Suomi voivat yhdistää voimansa. Unionin yhteisen politiikan täytyy Kinberg Batran sanoin "olla mahdollista ja johtaa parempiin tuloksiin".
– On täysin ennenkuulumatonta, että useat maat eivät osallistu vastuun jakamiseen. Ei myöskään ole kohtuullista, että on maita, jotka ottavat vastaan apua EU:n rakennerahastosta, mutta jotka eivät osallistu vastuun jakamiseen kansainvälisessä pakolaiskriisissä. Meidän Pohjoismaiden, jotka maksamme, on otettava asia esille Eurooppa-tasolla.
Ruotsin porvarijohtaja vaatii Nord Stream 2 -kaasuputken käsittelyn viemistä EU-tasolle
Kinberg Batra pitää EU-tason turvallisuuspoliittisena kysymyksenä Nord Stream 2 -kaasuputken rakentamista Itämeren pohjaan Venäjältä Saksaan.
Suomen pääministeri Juha Sipilä (kesk.) on sanonut putken olevan vain ympäristökysymys, eikä hän ole halunnut käydä aiheesta ulkopoliittista keskustelua.
Ruotsin porvarijohtajan kanta on päinvastainen.
– Toivon, että Nord Stream 2 käsitellään Eurooppa-tason kysymyksenä. Nord Stream 1 hyväksyttiin Ruotsin hallituksessa. Silloin tehtiin ympäristöarvio kahden valtion välillä. Nyt putkella on suurempia turvallisuus- ja energiapoliittisia vaikutuksia. Siksi keskustelu pitää viedä EU-tasolle, Kinberg Batra vaatii.
Moderaattijohtaja korostaa kansainvälisten rakenteiden tärkeyttä Ruotsille. Pelkääkö hän, että presidentit Donald Trump ja Vladimir Putin tekevät sopimuksen Ruotsin ja Suomen kuulumisesta Venäjän etupiiriin?
– Toiset valtiot eivät saa päättää ylitsemme asioista eivätkä turvallisuudestamme. Se on asian ydin. Siksi meidän pitää tehdä itse maatamme koskevat päätökset ja rakentaa turvallisuutta muiden valtioiden kanssa. Tässä asiassa läheisempi Nato-yhteistyö on tärkeää ja toisessa vaiheessa kuvaan astuu täysjäsenyys, jotta meillä on rakenne, jossa yhdessä valvomme maiden yhteisiä etuja järjestäytyneessä muodossa, hän painottaa.
Kinberg Batra pitää mahdollisena porvareiden ja demareiden välistä yhteistyötä Nato-hakemuksessa
Eikä sosialidemokraateilla Kinberg Batran mukaan ole veto-oikeutta estää Nato-jäsenyyttä, vaikka Helsingissä hirtehisesti sanotaan Suomenkin Nato-hakemuksen löytyvän Ruotsin demareiden taskusta.
– Mitä suurempi tuki, sen parempi tietysti, mutta yhdelläkään puolueella ei ole veto-oikeutta sulkea Nato-ovea. Se heikentäisi Ruotsia. Heidän täytyy myös tehdä päätöksensä, ja ymmärrän, että heillä on meneillään sisäinen keskustelu Natosta. Toivottaisin tervetulleeksi laajemman tuen Nato-jäsenyydelle, Kinberg Batra sanoo ja pitää mahdollisena porvareiden ja demareiden välistä yhteistyötä Nato-hakemuksessa.
Ruotsissa Nato-keskustelu on pidemmällä kuin Suomessa, eivätkä ainakaan porvarit haikaile koko ikäluokan asevelvollisuusarmeijaa takaisin.
– En usko, että paluu lapsuutemme aikojen asevelvollisuuteen on vastaus huomisen turvallisuuspoliittisiin haasteisiin. Sitä vastoin puolustus tarvitsee riittävästi ja riittävän hyvin valmistautuneita sotilaita ja merisotilaita, Kinberg Batra sanoo ennen kuin kiiruhtaa kohti Nato-maa Viron pääkaupunkia Tallinnaa.
LAURI NURMI/
HELSINKI, LÄNNEN MEDIA