Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) kertoo tehneensä Natoon liittyvän herrasmiessopimuksen Ruotsin pääministerin kanssa.
– Keskustan ruotsalaisen sisarpuolueen johto kertoi pari päivää sitten esittävänsä lokakuun puoluekokouksessaan, että puolue ottaisi kantaa Ruotsin Nato-jäsenyyden puolesta. Ruotsin nykyinen hallitus ei Nato-jäsenyyttä aio edistää. Olemme myös uusineet Ruotsin pääministeri Stefan Löfvenin kanssa vanhan herrasmiessopimuksen siitä, ettemme yllätä toisiamme tässä asiassa, Sipilä kertoi torstaina Paasikivi-seurassa.
Monet suomalaiset muistavat 1990-luvun alusta sen, että Ruotsi oli lähellä karauttaa EU:n jäseneksi ennen Suomea, vaikka suomalaisten poliitikkojen mielestä oli sovittu yhteisestä etenemisestä asiassa.
Lopulta Suomi ja Ruotsi liittyivät unioniin yhtäaikaa vuoden 1995 alkaessa.
Sipilä korostaa, että nykyinen hallitus pitää yllä mahdollisuutta hakea Naton jäseneksi.
– Täällä meillä linjaukset ja tulevat askeleet ovat jo entuudestaan selvät. Hallitusohjelman mukaan Suomi on sotilasliittoon kuulumaton maa, joka toteuttaa käytännönläheistä kumppanuutta Naton kanssa ja ylläpitää mahdollisuutta hakea Nato-jäsenyyttä. Mahdollisen Nato-jäsenyyden vaikutukset Suomelle arvioidaan hallitusohjelman mukaisesti tulevassa ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa, Sipilä toteaa.
Hallitusohjelmaan tosin on kirjattu, että Nato-selvitys on erillinen, vaikka se laaditaan ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon kanssa samaan aikaan.
Sipilän mielestä Suomella on yhä kansainvälinen liikkumatilansa jäljellä.
– Takavuosikymmeninä Suomen ulkopoliittinen toimintaympäristö oli vaikea ja oma liikkumatilamme oli pieni, Sipilä muistelee Neuvostoliiton Suomeen kohdistamaa painostusta.
– 1990-luvun alussa koittivat pariksikymmeneksi vuodeksi uudet ajat, jolloin toimintaympäristö oli täynnä toivoa, ja myös ulkopoliittinen liikkumatilamme vapautui. Viimeksi kuluneiden vuosien aikana olemme tulleet tässä suhteessa taas uuteen vaiheeseen, jossa ulkopoliittinen toimintaympäristömme on jälleen täynnä haasteita – erilaisia, myös uudenlaisia. Mutta omaa liikkumatilaamme emme ole menettäneet. Siitä tulemme myös pitämään kiinni. Kuten suurlähettiläspäivien puheessa sanoin: Hyvän itsetunnon omaava maa osaa tehdä omat, oikeat valintansa vaikeissakin paikoissa, Sipilä korostaa.
LAURI NURMI/LÄNNEN MEDIA
