Suomi selvittää sairaalahoitoa tarvitsevien palestiinalaisten lasten tuomista hoitoon Suomeen, pääministeri Petteri Orpo (kok.) sanoi Ylen pääministerin haastattelutunnilla.
Orpon mukaan kyseessä olisi uusi ulottuvuus Suomen Gazaan suuntaamassa avussa, joka on keskittynyt tähän mennessä ruoka- ja muun humanitaarisen avun toimittamiseen Gazaan.
– Nyt me selvitämme, että mitkä mahdollisuudet ovat. Jos mahdollisuus auttaa tälläkin tavalla meillä on, niin me sen toteutamme, mutta en voi sitä suoralta kädeltä luvata. Mutta tässä tahtotila on olemassa, Orpo sanoi.
Orpolta kysyttiin, olisiko kyse yksittäisistä, kymmenistä vai sadoista lapsista.
– Paremminkin kymmenistä ja yksittäisistä lapsista. Ajatellaan meidän oman sairaalaterveydenhuollon kapasiteettia, niin valtaviin määriin ei ole mahdollisuutta, Orpo sanoi.
Orpo korosti, että sairaalahoitoa tarvitsevien lasten evakuoiminen kriisialueelta ei ole helppoa.
Pääministerin esikunnasta täsmennettiin myöhemmin STT:lle, että palestiinalaislasten auttamisessa puhutaan "korkeintaan kymmenistä, todennäköisesti yksittäisistä lapsista".
"Israelia pitää painostaa"
Orpo tuomitsi Israelin operaation Gazan kaupungin valtaamiseksi. Hänen mukaansa Suomi ponnistelee osana kansainvälistä yhteisöä tulitauon saamiseksi Gazan alueelle.
Hallituksessa valmistellaan Orpon mukaan parhaillaan myös humanitaarisen lisäavun lähettämistä Gazaan.
Orpon mukaan Suomi kannattaa EU:n ja Israelin välisen assosiaatiosopimuksen avaamista. Assosiaatiosopimus on muun muassa helpottanut kaupankäyntiä EU:n ja Israelin välillä ja taannut Israelille tullivapauden.
– On aivan selvää, että Israel toimii tavalla, jota ei voida hyväksyä ja Israeliin on pakko pyrkiä vaikuttamaan, Orpo sanoi.
– Meidän pitää painostaa Israelia samaan aikaan kun me painostamme Hamasia laskemaan aseensa ja lopettamaan osaltaan väkivaltaisuutensa ja vapauttamaan panttivangit, hän jatkoi.
Ehdollisia tunnustamisia
Orpo myönsi haastattelutunnilla, että hallituspuolueilla on painotuseroja suhteessa Palestiinan itsenäisyyden tunnustamiseen, mutta kiisti, että hallitus olisi asiassa kristillisdemokraattien ja perussuomalaisten linjan vankina. Orpo korosti, että kaikki hallituspuolueet ovat hallitusohjelman mukaisesti sitoutuneet tukemaan kahden valtion mallia Lähi-idässä.
Orpo ei halunnut avata aikataulua, jolla Palestiinan itsenäisyyden tunnustamiskysymyksessä ollaan Suomessa tekemässä ratkaisuja. Hän muistutti, että monien maiden kohdalla Palestiinan itsenäisyyden tunnustaminen on ehdollista eli se toteutuu vain tiettyjen, usein kahden valtion malliin liittyvien ehtojen täyttyessä.
– Tässä ympäristössä me teemme omat ratkaisumme. Tärkeintä on löytää tie kahden valtion malliin, Israelin valtion ja palestiinalaisvaltion molempien olemassaolon tunnustamiseen ja turvallisuuden takaamiseen. Se on pitkä tie, Orpo sanoi.
Erimielisyyttä julistuksesta
Orpo suhtautui haastattelutunnilla myönteisesti ajatukseen siitä, että Suomi allekirjoittaisi Ranskan ja Saudi-Arabian virittelemään julistukseen, jolla pyrittäisiin lopettamaan sota Gazassa ja tukemaan kahden valtion mallia.
– Jos se on meidän linjojemme mukainen, niin silloin me voimme sen allekirjoittaa, Orpo sanoi.
Orpon mukaan ulkoministeri Elina Valtonen (kok.) tekee parhaillaan työtä julistuksen kanssa, ja tavoitteena on, että Suomi pystyy sen allekirjoittamaan.
– Suhtaudun tällä hetkellä positiivisesti sen allekirjoittamiseen, mutta pitää nähdä tietenkin lopulliset muodot ja sen pohjalta teemme päätöksen, Orpo sanoi.
Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah sanoi lauantaina puolueensa puoluekokouksessa Porissa, että kristillisdemokraatit eivät kannata Suomen liittymistä Ranskan ja Saudi-Arabian johdolla sorvattuun niin sanottuun New Yorkin julistukseen.
Essayahin mukaan julistus rikkoo yksipuolisella tekstillään useita Israelin ja palestiinalaisten välillä aikoinaan solmitun Oslon rauhansopimuksen kohtia.
Kyseessä on Essayahin mukaan ulkoapäin saneltu malli, kun Oslon rauhansopimuksen mukaan Lähi-idän kysymyksen ratkaisun on perustuttava osapuolten kesken neuvoteltuun malliin.
– Siinä on sellaisia tekstejä, joita en pidä järkevinä lähteä hyväksymään ja allekirjoittamaan, Essayah summasi.