Pääministeri Petteri Orpo (kok.) sanoi Ylen Ykkösaamussa, että on selvää, että Estlink 2 -sähkönsiirtokaapelin katkeamiseen liitetty Eagle S -öljytankkeri kuuluu Venäjän varjolaivastoon.
– On selvää, että kyseessä on yksi alus varjolaivastosta, joka on Venäjän organisoima tapa huolehtia heidän ulkomaankaupastaan ja tavaraliikenteestään, Orpo sanoi.
Hän lisäsi, että alus on hyvin todennäköisesti osallinen Suomen ja Viron välisen Estlink 2 -sähkönsiirtokaapelin joulupäivänä tapahtuneeseen katkeamiseen.
Orpo totesi, että tällä kertaa viranomaiset toimivat vaurion jälkeen aiempaa nopeammin, koska aiemmista kerroista oli otettu opiksi.
– Nyt me olemme jo varautuneet, käyneet näitä asioita läpi, pohtineet sitä, mitä mahdollisuuksia meillä on. Ja kun tämä oli niin ilmeistä tämä yhteys katkenneiden kaapeleiden ja tämän aluksen välillä, niin siksi viranomaiset toimivat niin kuin toimivat, Orpo sanoi.
– Rajavartioston laiva oli liikkeellä jo siinä vaiheessa, kun ensimmäiset kaapelit katkesivat ja ankkuriketju oli vielä perässä. Meidän viranomaisemme pystyivät estämään tällä määrätietoisella toiminnalla paljon suuremmat vauriot seuraavien kaapeleiden ja putkien kohdalla.
Orpo totesi, että varjolaivaston pysäyttämiseksi haetaan koko ajan keinoja esimerkiksi Euroopan unionissa, Natossa ja Itämeren alueen valtioiden kesken. Hän korosti, että laivasto aiheuttaa uhan paitsi turvallisuudelle, myös ympäristölle, kun laivat ovat huonokuntoisia ja niiden henkilökunnan merimiestaidot ovat heikkoja.
– Me teemme nyt todella intensiivisesti töitä, jotta me pääsemme tähän ongelmaan kiinni. Mutta oikeudellisesti tämä on valitettavasti erittäin monimutkainen (asia).
Varjolaivastosta puhutaan myös Dubaissa
Ensi tiistaina järjestetään Helsingissä Itämeren Nato-maiden huippukokous, jota presidentti Alexander Stubb isännöi yhdessä Viron pääministerin Kristen Michalin kanssa. Orpo ei osallistu kokoukseen, sillä hän on samaan aikaan vienninedistämismatkalla Arabiemiraateissa Dubaissa.
Orpo sanoi Ykkösaamussa aikovansa keskustella matkan aikana myös varjolaivastoasiasta, sillä laivastoon kuuluvia aluksia on myös Arabiemiraattien lipun alla.
Orpo kertoi tapaavansa myös Uuden-Seelannin pääministerin. Hän huomautti, että Eagle-S on rekisteröity Cookinsaarille, joka nimellisesti kuuluu Uuteen-Seelantiin.
– Se tilanne pitää käydä läpi ja vaatia ja pyytää heitä puuttumaan tähän toimintaan, Orpo sanoi.
Rauhoittelee suhtautumista Trumpin puheisiin
Orpo kommentoi Ykkösaamussa myös Yhdysvaltojen tulevan presidentin Donald Trumpin puheita Grönlannin haltuunotosta.
– Trumpilla on aika omanlaisensa tapa puhua. Hän puhuu suoraan, täräyttelee asioita. Pitää erottaa se, mitä puhuu, ja mitä sitten loppujen lopuksi tehdään, Orpo sanoi.
Hän huomautti, että myös Trumpin edellisellä presidenttikaudella puheet olivat kovia ja provosoivia, mutta teot eivät välttämättä olleet sitä.
Orpo ei usko aseelliseen toimintaan Grönlannin osalta tai että Grönlanti lopulta päätyisi tavalla tai toisella Yhdysvalloille.
Hän sanoi, että Trumpin Grönlantia, Panamaa ja Kanadaa koskevien puheiden taustalla on halu vahvistaa Yhdysvaltojen asemaa sekä kaupassa että turvallisuudessa.
– Esimerkiksi Grönlanti on arktisen alueen näkökulmasta aivan kriittinen paikka. Yhdysvallat käy kilpajuoksuaan arktisen alueen hegemoniasta muun muassa Kiinan ja Venäjän kanssa, Orpo sanoi.
"EU:n yhteisvelka puolustukseen mahdollinen"
Orpo totesi myös, että puolustusmenot ovat Suomelle tällä hetkellä niin eksistentiaalinen kysymys, että niistä ei ole varaa tinkiä. Hän sanoi henkilökohtaisena mielipiteenään sen, ettei poissuljettua ole myöskään yhteinen eurooppalainen velkarahoitus puolustuksen vahvistamiseen.
– Sillä edellytyksellä, että se raha Euroopassa käytetään siellä, missä Eurooppaa puolustetaan. Ei Eurooppaa puolusteta eteläisessä tai läntisessä Euroopassa, vaan sitä puolustetaan täällä Suomessa, Baltiassa, Puolassa, itäisemmällä alueella, Orpo sanoi.
– Koska ne tarpeet puolustuksessa ovat niin suuria, että me emme enää yksin siihen kykene.
Orpo sanoi Suomen lähteneen jo ajamaan sitä, että EU:n finanssipolitiikan säännöissä panostukset puolustukseen voitaisiin nyt laskea niin sanotun golden rule -säännön perusteella kolmen prosentin alijäämävelvoitteen ulkopuolelle.
– Se ei pakottaisi meitä tekemään vielä lisää sopeutuksia hyvinvointiyhteiskunnan tärkeään ytimeen, josta on jo otettu niin paljon, Orpo sanoi.
