Pääministeri Petteri Orpo (kok.) puolustaa työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen verovähennysoikeuden lakkauttamista ihmisten oikeudella tehdä itse valintoja.
– Haluamme nähdä tämän niin, että kun me kevennämme samaan aikaan kaikkien palkansaajien verotusta, jokainen voi sitten, kun käteen jää enemmän rahaa, tehdä itse valinnan, hän sanoi pääministerin haastattelutunnilla Ylen Radio Suomessa sunnuntaina.
Hallitus päätti keskiviikkona päättyneessä puoliväliriihessään keventää ansiotulojen verotusta.
Ilta-Sanomat uutisoi valtiovarainministeriön laskelmista, joiden mukaan esimerkiksi ammattiliittoon kuuluvilla pienituloisilla ay-jäsenmaksujen verovähennyksen poisto syö ansiotuloverotuksen kevennyksen vaikutuksen nettotuloihin lähes kokonaan.
– Katsoimme sen kuitenkin mielestäni niin, että jokaisen kohdalla se jää kuitenkin vielä positiivisen puolelle, Orpo totesi.
Orpon mukaan palkansaajien näkemykset ovat hallitukselle äärettömän tärkeitä, mutta palkansaajajärjestöjen politiikka on "asia erikseen". Hänen mukaansa palkansaajajärjestöjen on huolehdittava, että niiden toiminta on niin vetovoimaista, että palkansaajat haluavat liittyä liittoihin.
– Suomessa saa edelleenkin liittyä liittoon ja maksaa sen jäsenmaksun, pääministeri totesi.
"Haemme potkua"
Orpo perusteli muutoinkin hallituksen puoliväliriihessä tehtyjä suuria vero- ja muita uudistuksia.
– Kyllä, tähän liittyy riskiä, mutta suurempi riski on olla tekemättä mitään.
Orpon mukaan toimilla tähdätään siihen, että velkaantuminen lähtee laskuun, työllisyys kohenee, Suomen talouden tilanne paranee ja bruttokansantuote kasvaa.
– Näillä päätöksillä painamme velkasuhteen tulevina vuosina EU:n haluamalle uralle.
Hallitus päätti puoliväliriihessään myös niin sanotusta "siltarahoituksesta". Tässä on kyse siitä, että ainakaan heti veronkevennykset eivät rahoita itse itseään. Tätä paikkaamaan hallitus päätti ottaa Valtion eläkerahastosta noin miljardi euroa vuonna 2027. Orpolta kysyttiin, minkä takia puuttuvaa rahaa ei otettu yksinkertaisesti lainana markkinoilta.
– Lainan määrä alkaa olla hyvin kriittisillä tasoilla, ja korkomenot pelkästään valtion lainasta ovat jo yli kolme miljardia vuodessa, Orpo vastasi.
Hän sanoi myös, että kaikki hallitukset ovat käyttäneet valtion omaisuutta ja tasetta erilaisiin investointeihin.
– Toiseksi me haemme potkua sille, että me saamme talouden käänteen aikaan. Rytmin muutos.
Orpo sanoi, että Valtion eläkerahastosta ei voida kuitenkaan ottaa "määräänsä enempää", kun häneltä kysyttiin, voisiko sieltä ottaa rahaa myös esimerkiksi suurentuvien puolustusmenojen kattamiseen.
Koulutuksen resursseja ohjaillaan
Hallitus päätti puoliväliriihessään myös leikata korkeakoulujen perusrahoitusta. Samalla kuitenkin lisätään korkeakoulujen aloituspaikkoja. Orpon mukaan hallitus uskoo edelleen koulutuksen voimaan.
– Tätä pidetään kasvutoimena. Uskon, että se leikkaus, joka korkeakoulujen perusrahoitukseen tulee, on siedettävissä.
Orpo myös myönsi, että näillä keinoin hallitus voi ohjata koulutuksen resursseja koko maan näkökulmasta oikeaan suuntaan.
– Pyritään saamaan voimaa sinne, missä uutta osaamista tarvitaan.
Orpo muistutti, että myös iso osa tulevasta T&K-rahoituksesta ohjautuu yliopistoille ja korkeakouluille.
Kunnille kompensointi yhteisöveron alesta
Hallitus päätti keskiviikkona päättyneessä puoliväliriihessä keventää myös yhteisöveroa 20 prosentista 18 prosenttiin vuonna 2027. Orpon mukaan hallitus kompensoi kunnille yhteisöveron laskemisesta aiheutuvat vaikutukset. Yhteisöveron lasku vaikuttaa kuntien talouteen.
Hallitus linjasi keskiviikkona julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026–2029. Esitys käsitellään valtioneuvoston istunnossa 30. huhtikuuta ja annetaan sen jälkeen eduskunnalle.
Orpolta kysyttiin myös Kelan pääjohtajan valintaprosessista. Pääministerin mukaan se on ollut "melkoinen näytelmä". Pääjohtajan valitsevat Kelan valtuutetut, jotka ovat kansanedustajia. Heidän on määrä päättää valinnasta tiistaina.
Päätöstä uudesta pääjohtajasta päätettiin kokoomuksen ja perussuomalaisten äänin lykätä yli alue- ja kuntavaalien. Kelan hallitus esitti uudeksi pääjohtajaksi Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen toimitusjohtajaa Heli Backmania.
Kokoomusta on syytetty siitä, että se ajaa työministeri Arto Satosen (kok.) valintaa pääjohtajaksi poliittisilla perusteilla.
Orpo puolusti Satosta. Hän kehui, että tämä on osoittanut erinomaista kykyä hoitaa asioita, perehtynyt erityisesti sosiaaliturvaan ja johtanut ministeriön toimintaa. Orpon mukaan se, että on ollut poliittisessa tehtävässä, ei voi olla este valituksi tulemiselle.
"Ukrainasta ei voi sopia Ukrainan yli"
Pääministeri Orpo sanoi olevansa mielissään lauantaisista uutiskuvista, joissa Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ja Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi keskustelevat.
– On erittäin tärkeää, että Yhdysvaltain presidentti käy suoraan keskusteluja Zelenskyin kanssa, Orpo sanoi pääministerin haastattelutunnilla.
Tätä hän perusteli sillä, että ihmiset muistavat, kuinka Trumpin ja Zelenskyin edellinen kohtaaminen päättyi Valkoisessa talossa katastrofiin.
Lauantaina presidentit tapasivat lyhyesti paavi Franciscuksen hautajaisten yhteydessä Roomassa.
Suomen vahva linja on Orpon mukaan yhä, että Ukrainasta ei voi sopia Ukrainan yli. Vain Ukraina voi ottaa kantaa esimerkiksi aluekysymyksiin, jotka ovat nyt pöydällä.
Suomea hautajaisissa edusti presidentti Alexander Stubb. Orpon mukaan paikalla käytiin hyvin paljon tärkeitä keskusteluja Ukrainan tilanteesta.
Yhdysvallat ei lähdössä Natosta
Rauhan pitää Orpon mielestä rakentua sille pohjalle, että Krimin niemimaa ja muut vallatut alueet ovat osa Ukrainaa.
– Jos rauhansopimuksessa Ukraina hyväksyy jotain muita ratkaisuja, se on eri asia.
Esimerkiksi perjantaina julkaistussa Time-lehden haastattelussa Trump sanoi, että Krimin niemimaa tulee pysymään Venäjän hallussa.
Pääministerin mukaan on "erittäin ikävä lopputulos", jos Venäjä pystyy voimalla ja kansainvälistä oikeutta rikkomalla liittämään toisen, suvereenin maan alueita itseensä.
– Jos Venäjä tulee siitä rauhansopimuksesta voittajana ja entistä itsetuntoisempana, se tarkoittaa, että meidän täytyy entistä kovemmin ponnistella meidän oman puolustuksemme, eurooppalaisen puolustuksen ja Naton vahvistamiseksi, jotta olemme valmiita, hän sanoi.
Yhdysvallat ei Orpon mukaan ole antanut minkäänlaisia viitteitä siitä, että se olisi lähdössä Natosta tai Suomen ja Yhdysvaltojen välisestä puolustusyhteistyösopimuksesta (DCA).