Suomi ei kannata Euroopan keskuspankin entisen pääjohtajan Mario Draghin ehdotusta uusista pysyvistä yhteisvelkajärjestelyistä, pääministeri Petteri Orpo (kok.) kertoi Brysselissä tiistaina. Orpo tapasi EU-komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin ja EU-parlamentin puhemiehen Roberta Metsolan.
– Me emme kannata lisäyhteisvelkajärjestelyä, ja Draghi puhui vielä pysyvästä, toistuvasta järjestelyistä. Mutta sen sijaan kyllä näen erittäin tärkeänä sen, että meillä on vahvempia rahoitusinstrumentteja, Orpo sanoi.
Hänen mukaansa tulisi käyttää pysyviä instrumentteja, jotka ovat jo EU:n monivuotisen rahoituskehyksen sisällä.
– Olemme valmiita niiden rahoittamiseen. Tarkastelemaan meidän maksuosuuttamme jossain määrin. Olemme valmiita avoimesti tarkastelemaan omia varoja, vaikka tiedän, että sieltä ei helppoja ratkaisuja löydy.
Orpo sanoi, että tämän hetken rahoitustarve on suuri, mitä myös Draghi raportissaan toi voimakkaasti esille.
Raportin mukaan EU-alueella tarvittaisiin noin 750–800 miljardin euron arvosta vuotuisia lisäinvestointeja, eikä se onnistu ilman julkista tukea. Raportissa myös muun muassa katsottiin, että Euroopassa olisi tarve siirtyä kohti yhteisten joukkovelkakirjojen laskemista
– Meidän pitää panostaa siihen, mistä se kilpailukyky kestävästi tulee. Ja se on toimivat sisämarkkinat. Ja siihen liittyen Draghin raportissa on sitten taas todella paljon hyviä, kunnianhimoisia tavoitteita.
Salkkujako yhä auki
Kilpailukykyyn liittyy tällä hetkellä myös Suomen tavoitteet liittyen komissaarisalkkuun. Tähän liittyen Orpolla ei kuitenkaan ollut tiistaina Brysselissä juuri uutta kerrottavaa, koska salkkujako lykkääntyy ensi viikkoon.
Orpo sanoi olevansa toiveikas Suomen tavoitteiden toteutumiselle. Hän kuitenkin painotti von der Leyenin työn kokonaisuuden kanssa olevan yhä auki.
– Jos mietin, että mistä se eurooppalainen kilpailukyky tulee, niin sehän tulee korkeasta osaamisesta, teknologiasta, digitalisaatiosta ja tekoälystä. Koska nämä kaikki vihreän siirtymän ratkaisut tulevat perustumaan digitalisaatioon ja korkeaan osaamiseen.
Orpo katsoi kilpailukyvyn alla olevan muun muassa sisämarkkinat, osaamiseen ja innovaatioon liittyvät kysymykset ja liikenne.
Orpon keskustelut von der Leyenin kanssa koskivat muun muassa komission tulevaa ohjelmaa ja salkkujakoa.