Pääministeri Petteri Orpo (kok.) kertoi maanantaina aiempaa yksityiskohtaisemmin dramaattisesta hetkestä, jolloin Unkarin pääministeri Viktor Orban poistui fyysisesti EU:n seuraavien laajenemisaskeleiden tieltä. Päätöksessä oli kyse muun muassa EU:n jäsenyysneuvottelujen avaamisesta Ukrainan ja Moldovan kanssa.
Tilanne koettiin viime viikolla Brysselissä EU:n poliittisten johtajien huippukokouksessa. Orpo avasi asiaa maanantaina Helsingissä Ulkopoliittisen instituutin tilaisuudessa, jossa käsiteltiin kokousta.
Orpo kuvaili 26 vastaan 1 -asetelman olleen huoneessa käsinkosketeltava, ennen kuin Saksan liittokansleri Olaf Scholz pyysi Unkarin Orbania poistumaan huoneesta. Orpo sanoi, että 26 maata oli käyttänyt jo puheenvuoron – osa muita kovemmin äänenpainoin – ja maiden tahdosta ei ollut jäänyt epäselvyyttä.
– Ja Scholz sen päätteeksi kysyi, että mitäs Viktor, jos yksinkertaisesti olisit hetken poissa, Orpo kuvaili.
Orpon mukaan Orban nyökkäsi vastaukseksi ja vaihtoi muutaman sanan Scholzin kanssa.
– Ja sitten sanoin Scholzille, että en tiedä, mitä sanoit, mutta kiitos. Ja se ratkesi sillä erää sillä, Orpo kertoi.
Unkari olisi voinut torpata päätöksen
Laajentumisaskeleiden hyväksymiseen vaadittiin yksimielinen päätös, jonka Unkari olisi voinut kaataa vastustuksellaan.
Orbanin fyysisen poistumisen jälkeen EU-jäsenmaat saivat kuitenkin päätettyä jäsenyysneuvotteluiden avaamisesta Ukrainan ja Moldovan kanssa. Lisäksi jäsenmaat myönsivät Georgialle ehdokasmaan aseman.
Liittymisneuvottelut Bosnia-Hertsegovinan kanssa puolestaan avataan, kun jäsenkriteeristö on saavutettu riittävällä tasolla.
Unkari iski kuitenkin takaisin jo seuraavana yönä, kun se esti aikaisin perjantaina päätöksen 50 miljardin euron tukipaketista Ukrainalle. Samassa yhteydessä kaatui koko ehdotus unionin pitkän aikavälin budjettivaran kasvattamisesta.
Myös tämä päätös unionin pitkän aikavälin rahoituskehyksen tarkistuksesta vaatii kaikkien jäsenmaiden hyväksynnän. Siksi asiaa käsitellään uudessa huippukokouksessa ensi vuoden alkupuolella.
Uutistoimisto TT kertoi maanantaina, että Ukrainan tukipakettia on määrä alkaa käsitellä 1. helmikuuta. Asiasta ilmoitti Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel lehdistötilaisuudessa, jonka hän piti yhdessä Belgian pääministerin Alexander De Croon kanssa.
Helmikuun ylimääräisessä huippukokouksessa on määrä selvittää, voidaanko tukipaketista vielä sopia vai pitääkö Ukrainan tukemiseksi etsiä muita keinoja. Kokouksessa puidaan niin ikään EU:n koko budjettia.
Kuinka tukipäätös voi syntyä?
Käytäväpuheissa Brysselissä on jo väläytelty myös mahdollisuutta evätä Unkarilta väliaikaisesti sen äänivalta. Näin on mahdollista tehdä unionin perussopimuksen artiklan seitsemän mukaisesti, jos jäsenvaltio loukkaa jatkuvasti ja vakavasti unionin perusarvoja.
Perusarvoihin kuuluvat ihmisarvon kunnioittaminen, vapaus, kansanvalta, tasa-arvo, oikeusvaltio ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen mukaan luettuna vähemmistöihin kuuluvien oikeudet. Äänivallan väliaikaiseen epäämiseen tarvittaisiin siis muita perusteita kuin se, että Unkari pullikoi vastaan yksimielisyyttä vaativissa päätöksissä.
Orpo sanoi, että mitään tehtävää Unkarin äänivallan eväämisen valmistelemiseksi ei ole annettu. Hänen mukaansa päätös Ukrainan rahallisesta tuesta tullaan kuitenkin tekemään joko kaikkien jäsenmaiden kesken tai 26 jäsenmaan kesken ilman Unkaria.
Unkari on julkisuudessa kytkenyt oman puoltonsa Ukraina-rahoitukselle siihen, vapautetaanko Unkarille sen oikeusvaltion heikon tilan takia jäädytetyt varat. Orpon mukaan oikeusvaltioperiaatteella ei voida käydä kauppaa eikä jäädytetyillä varoilla ostaa Unkaria.
– Siksi on pakko jokaisen varautua – ja niin mekin teemme – että mitä se 26 sitten merkitsee. Miten se tehdään? Onko se kahdenvälisiä sopimuksia? Onko se mahdollisesti artiklan seitsemän käyttämistä? Mutta en haluaisi mennä siihen spekulaatioon sen enempää, Orpo sanoi.