Pää­mi­nis­te­ri Kal­lak­sen re­for­mi­puo­lue voitti Viron par­la­ment­ti­vaa­lit, kes­kus­tal­le iso tappio

Kaja Kallaksen reformipuolue sai 101-paikkaiseen riigikoguun 37 paikkaa eli kolme enemmän kuin sillä oli aiemmin. LEHTIKUVA/AFP
Kaja Kallaksen reformipuolue sai 101-paikkaiseen riigikoguun 37 paikkaa eli kolme enemmän kuin sillä oli aiemmin. LEHTIKUVA/AFP

Pääministeri Kaja Kallaksen reformipuolue on voittanut Viron parlamenttivaalit, kertoo Viron yleisradioyhtiö ERR. Reformipuolue sai 101-paikkaiseen riigikoguun 37 paikkaa eli kolme enemmän kuin sillä oli aiemmin.

– Tämä on paljon parempi tulos kuin odotin, Kallas kommentoi uutistoimisto AFP:lle.

Reformipuolue on keskustaoikeistolainen liberaalipuolue, joka vetoaa yrittäjiin ja nuoriin. Puolue on luvannut nostaa Viron puolustusmenot kolmeen prosenttiin bruttokansantuotteesta, keventää yritysverotusta sekä hyväksyä samaa sukupuolta olevien avioliitto-oikeuden.

Suurin häviäjä vaaleissa on keskustapuolue, joka menetti kymmenen paikkaa. Puolueella oli aiemmin 26 paikkaa.

Vaalien yllättäjäksi puolestaan nousi liberaali Eesti 200 -puolue, jolla ei ollut aiemmin yhtäkään paikkaa parlamentissa. Puolue sai nyt 14 paikkaa ja on neljänneksi suurin puolue riigikogussa.

Kallaksen haaviin jäi viitisen prosenttia äänistä

Viron parlamenttivaalien ehdoton ääniharava oli pääministeri Kallas. Hän sai lähes 32 000 ääntä, mikä oli hieman yli viisi prosenttia kaikista annetuista äänistä.

ERR:n mukaan Kallaksen äänisaalis on historiallisen suuri virolaispoliitikkojen keskuudessa.

Suomalainen pääministerikollega Sanna Marin onnitteli Kallasta maanantaiaamuna.

– Lämpimät onnittelut pääministeri Kaja Kallakselle menestyksestäsi Viron parlamenttivaaleissa, Marin sanoi Twitter-tilillään julkaistussa viestissä.

– Odotan innolla läheisen yhteistyömme jatkamista EU-asioissa, Nato- ja turvallisuuspolitiikassa sekä Ukrainan tukemme kanssa.

Kymmenen kärki lähes täyttyi Kallaksen puoluetovereista

Toiseksi eniten henkilökohtaisia ääniä, lähes 14 600 ääntä, sai keskustan ehdokas ja Tallinnan kaupunginjohtaja Mihhail Kölvart.

Kymmenen kärjestä kaikkiaan seitsemän on Kallaksen reformipuolueen ehdokkaita.

Riigikogun toiseksi suurimmaksi puolueeksi nousi kansalliskonservatiivinen Ekre-puolue, vaikka se menetti kaksi paikkaa. Ekre sai 17 paikkaa ja keskustapuolue 16 paikkaa.

Kallas sanoi AFP:lle ilmoittaneensa, ettei käy Ekren kanssa hallitusneuvotteluja ja että aikoo pysyä sanojensa takana.

Sosiaalidemokraattinen puolue menetti yhden paikan, ja sen paikkamäärä on yhdeksän. Isänmaa-puolue menetti neljä paikkaa ja sai riigikoguun kahdeksan paikkaa.

Presidentti Karis toivoo pikaisia hallitusneuvotteluja

Viron presidentti Alar Karis kehottaa riigikoguun yltäneitä puolueita aloittamaan pikaisesti neuvottelut vahvan koalitiohallituksen kokoamiseksi.

– Toiveeni on, ettei aikaa mene hukkaan. Nykyinen tilanne ei suosi pitkää epävarmuuden ajanjaksoa laukkujaan pakkailevan väistyvän hallituksen ja tulevan koalition aloittelemisen välillä, Karis sanoo tiedotteessa.

Hän esittää samalla toiveen, ettei yksikään puolue viivyttäisi tulosten julkistamista keinotekoisesti.

– Ihmiset odottavat nopeaa ratkaisua tai helpotusta erinäisiin taloudellisiin, sosiaalisiin ja turvallisuushuoliin, Karis lisää.

Karis kertoo myös aikeistaan tavata lähipäivinä kaikkien parlamenttiin valittujen puolueiden puheenjohtajat.

Uusi laskentamalli heikentää äänestysprosenttia

Alustavien tietojen mukaan parlamenttivaalien äänestysprosentti oli 63,5. Korkeimmillaan äänestysvilkkaus oli maan keskiosassa sijaitsevassa Raplassa, jossa äänensä antoi 77,6 prosenttia äänioikeutetuista.

Kaiken kaikkiaan runsaat 610 000 ihmistä äänesti vaaleissa. Heistä yli puolet antoi äänensä verkossa. Äänestysvilkkaus oli korkein, mitä Virossa on nähty itsenäisyyden palauttamisen jälkeen.

Ennakkoäänien osuus kaikista äänistä oli 47,1 prosenttia. Pysyvästi ulkomailla asuvista 10,7 prosenttia äänesti tuoreissa vaaleissa.

ERR:n mukaan aiemmin kokonaisäänestysprosentissa otettiin huomioon vain ulkomailla äänestäneiden määrä, mutta näistä vaaleista lähtien laskuissa huomioidaan myös kaikki ulkomailla asuvat. Koska ulkomailla asuu pysyvästi noin 84 000 virolaista, laskee tämä kokonaisäänestysprosenttia. Esimerkiksi vuoden 2019 vaaleissa äänestysprosentti oli 63,7, mutta uudella laskutavalla se olisi ollut noin 58.

Uutistoimisto BNS on kertonut, että äänten uudelleenlaskenta alkaa maanantaina aamupäivällä. Myös elektroniset äänet lasketaan uudelleen.

Ekren puheenjohtaja: Emme tunnusta vaalitulosta

Ekren puheenjohtaja Martin Helme on sanonut, ettei luota tulokseen e-äänten osalta, ja vaatii uudelleenlaskentaa.

ERR:n mukaan Helme sanoi puoluetovereilleen pitämässään puheessa, että puolue aikoo haastaa e-äänestystuloksen oikeudessa. Hänen mukaansa puolue ei tunnusta nykyistä vaalitulosta.

Helme väittää, että vaalit ovat voineet olla peukaloidut. ERR:n mukaan hän on myös kuvaillut televisiossa, etteivät elektroniset vaalit ole vakavasti otettavat vaalit.

Ilmoita asiavirheestä