Suomen-Kanadan suurlähettiläs Jari Vilénin häiritsevästä käytöksestä on tehty ulkoministeriöön yhteensä neljä ilmoitusta, kertoo ulkoasiainhallinnon virkailijayhdistyksen Uhvy ry:n päätoiminen pääluottamusmies Kari Lehtonen STT:lle.
Ilta-Sanomat kertoi tiistaina, että seitsemän Ottawan suurlähetystön työntekijää on laatinut kirjelmän, jossa Viléniä syytetään häirinnästä ja epäsopivasta käytöksestä. Tämän lisäksi ulkoministeriö on saanut kolme muuta ilmoitusta. Näistä Yle kertoi keskiviikkona ensin.
Viisitoistasivuisen kirjelmän suurlähetystön työntekijät olivat allekirjoittaneet anonyymisti, mutta kolme muuta kirjettä työntekijät ovat allekirjoittaneet omilla nimillään.
– Kirjeissä kerrotaan Vilénin käytöksestä vielä aiempaa tarkemmin, Lehtonen kertoo STT:lle.
Ulkoministeriössä järjestettiin keskiviikkona esille tulleita asioita koskeva kokous, jossa paikalla olivat Lehtosen lisäksi työsuojeluvaltuutettu Marjatta Hiekka ja ulkoministeriön henkilöstöjohtaja Kirsti Pohjankukka.
Lehtosen mukaan kokouksessa väläytettiin, että asianajotoimisto lähtisi Ottawaan selvittämään tilannetta. Kokouksessa ei kuitenkaan päätetty toimenpiteille aikataulua.
– Sanotaan, että on vakava asia ja jotain pitää tehdä, mutta jäi kuitenkin epäselväksi, millaisia toimenpiteitä ruvetaan tekemään.
Ottaako ulkoministeriö tilanteen riittävän vakavasti?
– Tämä on oikea kysymys. Tätä mekin joudumme seuraamaan, Lehtonen sanoo.
Vilén ei tunnista syytöksiä
Vilén kommentoi syytöksiä STT:lle sähköpostitse. Hänen mukaansa syytökset ovat tulleet hänelle täytenä yllätyksenä.
– En tunnista syytöksiä ja ne eivät sovi arvoihini eivätkä periaatteisiini. Suomen ulkoministeriössä on nollatoleranssi häirintää kohtaan ja tämä on myös minun kantani.
Vilén kertoo suhtautuvansa syytöksiin erittäin vakavasti ja odottavansa niiden nopeaa ja perusteellista tutkintaa.
– Teen osaltani yhteistyötä kaikkien asianosaisten kanssa asian selvittämiseksi, Vilén viestittää.
Ensimmäisiin toimenpiteisiin henkilöstön hyvinvoinnin turvaamiseksi ollaan ryhtymässä yhdessä ulkoministeriön työhyvinvoinnin kanssa, Vilén sanoo. Hän kertoo, että suurlähetystön työt jatkuvat muuten normaalisti ja suunnitellusti.
Aiempia tietoja epäsopivasta käytöksestä
Lehtosella ei ole tarkkaan tiedossa, kuinka kauan tilanne Ottawan suurlähetystössä on kestänyt, mutta se on jatkunut hänen mukaansa ainakin useita kuukausia.
Lehtonen kertoo työskennelleensä pääluottamusmiehenä reilut kuusi vuotta. Työpöydälle Lehtosella ei ole viimeisen kuuden vuoden aikana tullut Viléniä koskevia asioita, mutta hänelle on kerrottu matkan varrella Vilénin epäsopivasta käytöksestä.
– Kerrotut asiat ovat olleet samankaltaisia kuin nytkin, Lehtonen sanoo.
Virkailijayhdistyksen puheenjohtaja: "Voi kysyä, vaarantuvatko Suomen ulkosuhteet"
Poikkeuksellinen, kuvaa ulkoasiainhallinnon virkailijayhdistys Uhvyn puheenjohtaja Mari Neuvonen Ottawan-suurlähetystön henkilöstön laatimaa kirjelmää.
Lähetystön runsaasta kymmenestä työntekijästä kirjeen on allekirjoittanut seitsemän. Henkilökunta kertoo kokeneensa Vilénin taholta muun muassa epäsopivaa koskettelua. Kirjeessä mainitaan IS:n mukaan Vilénin esittäneen vähätteleviä huomioita etnisistä vähemmistöistä, uskonnollisista vähemmistöistä ja seksuaalivähemmistöistä.
– En ole omassa aika pitkässä historiassani talossa tämmöistä nähnyt aiemmin. Ehkä nostaisin sieltä itse huolestuttavimpina piirteinä nämä rasistiset viittaukset, jotka olivat kohdistuneet muun muassa ulkovaltojen edustajiin. Voi jo kysyä, vaarantuvatko siinä Suomen ulkosuhteet asemamaahan tai muihin, jos suurlähettiläs puhuu sillä tavalla, Neuvonen sanoo.
Neuvosen mukaan kirjeen perusteella vaikuttaa, ettei Vilénin toiminnassa ole kyse yksittäisestä hetkellisestä hermojen menetyksestä vahingosta tai harkitsemattomasta puheesta.
– Vaan ehkä enemmänkin tavasta toimia, ja se on minusta aika pelottavaa.
Ilta-Sanomat kertoi keskiviikkona, että sen tietojen mukaan ulkoministeriössä käsiteltiin keskiviikkona asiaa henkilöstön edustajien kanssa.
Ulkoministeri Elina Valtosen (kok.) mukaan Viléniin kohdistuvat syytökset tulee selvittää tarkasti.
– Syytökset ovat vakavia ja ne on tutkittava perusteellisesti sekä tehtävä tarvittavat johtopäätökset. Lisätietoja meiltä antaa alivaltiosihteeri Pekka Puustinen, keskiviikkona Bukarestissa kokoomuksen europarlamenttiryhmän EPP:n kokoukseen osallistuva Valtonen viestitti STT:lle.
STT tavoitteli myös Puustista kommentoimaan. Puustinen viestitti STT:lle, että hän palaa asiaan työmatkalta palattuaan.
STT ei ole tavoittanut Viléniä.
Esineellistämistä ja halventamista
Neuvonen nostaa esiin kirjelmän väitteen siitä, että Vilén olisi suuttunut, kun kuljettaja ei ollut suostunut rikkomaan liikennesääntöjä ja ajamaan punaisia päin. Neuvonen huomauttaa, että diplomaattiautot nauttivat diplomaattista koskemattomuutta.
– Mielestäni näitä sääntöjä pitäisi kunnioittaa, kun ollaan diplomaattisen koskemattomuuden piirissä. En näe mitään syytä, miksi Kanadassa pitäisi ajaa päin punaisia. Ei ole varmaan mitään turvallisuusuhkia.
Neuvosen mukaan edellä mainitut asiat näyttäytyivät hänelle erittäin poikkeuksellisina.
– Ainakaan minun urani aikana en ole aiemmin kuullut, että päällikkö olisi tällä tavalla käyttäytynyt.
Lisäksi Neuvosen mukaan kirjelmässä mainittu naisten kohtelu vaikutti esineellistämiseltä ja halventamiselta.
Työilmapiirin palauttaminen tärkeää
Neuvonen toteaa, että asian käsittely on työnantajan käsissä, mutta he järjestönä vaativat asiassa tasapuolista sääntöjen noudattamista.
– Me tietysti henkilöstöjärjestönä vaadimme selvitystä ja ennen kaikkea sitä, että kaikkia sääntöjä noudatetaan. Ettei tule kevyemmin kohdelluksi kun on poliittista taustaa, vaan säännöt ovat samat kaikille.
Vilén on toiminut kokoomuksen kansanedustajana ja ulkomaankauppaministerinä.
– Tietenkin tärkeää on palauttaa siellä (Ottawassa) se työilmapiiri. Pitää miettiä, mikä hänen (Vilénin) toimintaedellytyksensä on myös suhteessa omaan henkilöstöön, jos on näin hurja epäluottamuksen osoitus.
Neuvonen myös muistuttaa tapauksesta, jossa Suomen Ruotsin-suurlähettiläs siirrettiin pois paikalta. Hänen mukaansa tuolloin suurlähettiläs kutsuttiin hyvin vähäisin perustein pois, koska tämän katsottiin menettäneen toimintaedellytykset.
Kyse on tapauksesta, jossa Suomen suurlähettiläänä Tukholmassa toiminut Jarmo Viinanen määrättiin syksyllä 2016 palaamaan Helsinkiin sopimattoman ja seksuaalisväritteisen käytöksen vuoksi.
Asioiden esille ottamiseen iso kynnys
Neuvonen myöntää, että ulkoministeriössä vastaavien asioiden esiin nostaminen on yhä vaikeaa esimerkiksi hierarkioiden vuoksi.
– Se on iso kynnys ja oletan, että tämmöisten tapausten jälkeen voi tulla muitakin, hän sanoo.
Neuvonen kertoo nähneensä uransa aikana, miten helposti valituksen tehneestä ihmisestä "tehdään hankala henkilö". Hänen mukaansa varsinkin naiset voidaan leimata esimerkiksi hysteerikoiksi.
STT:n tietojen mukaan Vilénin käytös on herättänyt keskustelua ulkoministeriön työntekijöiden parissa jo aiemminkin. Onko Neuvonen kuullut Vilénin käytöksestä aiemmin?
– En lähde spekulaatioon mukaan, mutta sanotaan nyt niin, että kyllä meillä talossa ihmiset tunnetaan, hyvässä ja pahassa.
Neuvonen sanoo, ettei ole ammattiyhdistyspuheenjohtajana saanut mitään kirjallista tai vastaavaa näyttöä Vilénistä. Hän pohtii, että tällaiset voivat tuoda julki sellaisia, jotka ovat aiemmin nielleet asian.
– Mutta en lähde spekuloimaan, että mitä on mahdollisesti tapahtunut jossain aiemmin.
------
Klo 20.32 korjaus kolmannen väliotsikon jälkeen seksuaaliset vähemmistöt muotoon seksuaalivähemmistöistä.