Seinäjoen ratkaisut keskustan kehittämiseksi ovat nähtävillä jokaiselle, joka vierailee keskustassa. Kaupunki ja kiinteistön omistajat vetävät yhtä köyttä viihtyisyyden, kaupallisuuden, vetovoimaisuuden ja toiminnallisuuden parantamiseksi.
Samaan aikaan Joupin alueella etenee YIT:n ja Keskon yhteinen kauppakeskushanke Lakeuden Ankkuri. Rakennuslupahakemus on kaupungin käsittelyssä ja rakentaminen aloitettaneen syksyllä. Samalla ollaan hakemassa purkulupahakemusta olemassa oleville rakennuksille. Asetelma on puhuttanut kaupunkilaisia ja päättäjiä puolesta sekä vastaan.
Kysynkin, tietävätkö kaikki, millä periaatteilla Seinäjokea kehitetään. Tietääkö kukaan?
Vierailin viime viikolla Hyvinkäällä ja Hämeenlinnassa. Kumpikin on väkiluvultaan suurin piirtein Seinäjoen kokoinen. Paitsi, että sijaitsevat lähempänä suurempia väkimassoja ja keskeisiä liikennöintireittejä.
Hämeenlinnassa kauppakeskus Goodman rakennettiin muutaman sadan metrin päähän kaupungin aikaisemmasta kaupallisesta keskuksesta. Sillä seurauksella, että keskusta autioitui liikkeistä ja nyt ollaan ongelmissa keskustan elävöittämisen kanssa.
Hyvinkäällä kauppakeskus Willa on rakennettu aivan keskelle kaupunkia kahden eri ketjun hypermarketin väliin. Kaikki kaupallinen toiminta on keskitetty pienelle alueelle.
Kumpikaan kaupunki ei suositellut kauppakeskuksen rakentamista keskustan ulkopuolelle. Kumpikin sanoo, ettei ostovoima riittä kunnolla rakennettuihin keskuksiin sekä keskustaan. Seinäjoen talousalueella ei ole yhtä paljoa ihmisiä, vaikka kartalla harppia piirtämällä ympyrää kasvatettaisiin vieläkin suuremmaksi.
Keskustasuunnittelussa haluan myös tuoda esille Hyvinkään esimerkin. Siellä keskustan kehittäminen perustuu vuonna 1979 tehtyihin keskustan kehittämisperiaatteisiin. Periaatteiksi määriteltiin muun muassa vähittäiskaupan suuryksiköiden hajasijoituksen estäminen ja päätettiin keskittää kaupalliset toiminnot yhdelle alueelle, haluttiin poistaa tarpeeton liikenne keskustasta sekä säilyttää kulttuurihistorialliset kohteet , myös kevyenliikenteen asemaa päätettiin parantaa. Painotan, että nämä linjaukset on tehty lähes 40 vuotta sitten. Seinäjoella niistä vasta keskustellaan.
Periaatteita täydennettiin 1993, jolloin mukaan tulivat vahvemmin muun muassa keskustan saavutettavuus joukkoliikenteellä, jalankulkupainotteiset ostosalueet ja kevyt liikenne haluttiin keskustan pääliikkumismuodoksi. Lisäksi painotettiin väljää, avointa ja vihreää kaupunkikuvaa.
Tietyt päätökset Seinäjoella on tehty vuosia sitten ja niitä toteutetaan nyt, vaikka osaltaan aika olisi muuttanut trendejä ja ajatusmalleja jo toiseen suuntaan. Minun pelkoni ja huoleni on se, että ei ole selvää näkemystä, vaan päätöksiä tehdään pala kerrallaan ilman kokonaiskäsitystä ja yhteisiä päämääriä.
Jos Seinäjoen virkamiehet ja päättäjät eivät ota suunnitelmallisempaa linjaa voidaan menetetään se mahdollisuus, jolla Seinäjokea olisi paras kehittää tässä ajassa. Hetken päästä voidaan katua tehtyjä päätöksiä ja ihmetellä jälleen syntynyttä sillisalaattia.
Laura Syväoja
päätoimittaja