Seinäjoella on useamman vuoden ajan selvitetty ihmisten näkemyksiä siitä, mitä ydinkeskustaan tarvitaan. Operaatio meidän Seinäjoki keräsi ennen keskustan kokonaisremonttia laajasti ihmisten toiveita. Osittain tämän pohjalta on lähdetty suunnittelemaan myös tulevaa Keskustorin kantta toimintoineen, mutta paljon on vielä kartoittamatta ja suunnittelematta.
Selkeää, kokonaisuudet huomioivaa ydinkeskustasuunnitelmaa tai -strategiaa on peräänkuulutettu. Visiot ovat kauniita kuvia, mutta keskusta kaipaa konkretiaa. Seinät ovat rakenteita, mutta niiden välissä pitää olla elämää. Huomio tähän saakka on ollut rakenteissa, mutta elinvoimainen keskusta tarvitsee ihmisiä, jotka ovat valmiita kuluttamaan aikaa ja mielellään rahaakin. Viihtyminen ei suoranaisesti synny seinistä tai kerrosneliöistä. Onneksi nyt Seinäjoen kaupunki on lähtenyt ensimmäistä kertaa arkkitehtien johdolla luomaan selkeää ja toiminnallista ydinkeskustan kehityssuunnitelmaa. Suunnitelmaa, jonka tärkein osa-alue ovat ihmiset.
Rakenteet voivat toki myös tukea elämän rakentumista. Voi kuulostaa äkkiseltään erikoiselta, mutta yksi merkittävimpiä viihtyisyyteen vaikuttavia asioita on tuleva parkkihalli. Olen kuullut paljon kyseenalaistusta parkkihallin tarpeellisuudesta
Seinäjoki on autoilukeskusta. 38 prosenttia meidän pienen, ja ennen kaikkea välimatkoiltaan lyhyen, ydinkeskustan pinta-alasta on parkkialuetta. Autojen siirtyminen osittain maan alle luo mahdollisuuksia uusille viihtymisalueille. Miltä kuulostaisi vaikka leikkipuisto parkkipaikan tilalle? Seinäjoen ydinkeskustassa on yksi ainoa leikkipuisto. Lapsiperheet tulisivat varmasti mielellään viettämään useammin aikaa keskustaan, jos siellä olisi jotain tekemistä myös jälkikasvulle.
Viihtymisalueet voivat olla eri-ikäisten ja erilaisiin tarpeisiin vastaavia puistoja, lukemiseen houkuttavia viihtyisiä soppia tai toiminnallisempia alueita koko perheelle.
Miltä kuulostaa kävelykatu, jossa liikkuminen on turvallista? Katutasossa on houkuttelevia liikkeitä, kahviloita terasseineen. Vai valitsetko mieluummin ikkunansa umpinaiseksi teipanneita konttoreita, jotka juuri ja juuri pilkottavat parkissa olevan autorivistön takaa? Näetkö mieluummin 60 tyhjää autoa vai 600 eri-ikäistä ihmistä viihtymässä kaupoissa, terasseilla ja puistoissa?
Ennen kaikkea toivon, että yrittäjät ja kiinteistöjen omistajat kiinnostuisivat enemmän viihtyisyydestä kuin katutasossa olevien parkkipaikkojen määrästä. Viihtyisässä keskustassa nimittäin vietetään tutkitusti enemmän aikaa ja kulutetaan enemmän rahaa.
Laura Syväoja päätoimittaja