Marraskuun säkkipimeän arkiaamun aikaisuus ei latista karijokisten koululaisten Helmin, Aarnen ja Frans Niinisalon tunnelmaa. Iloinen kolmikko suuntaa vanhempiensa Kaisa ja Jukka Niinisalon kanssa Gran Canarian lämpöön Bahia Feliziin kello 7.40 lähtevällä lennolla.
Ensimmäistä kertaa Kanariansaarille matkustavat sisarukset odottavat eniten lomaltaan uimista hotellin altailla ja meressä. Viiden matkustustunnin päässä helottava aurinkokaan ei ole hassumpi ajatus Pohjanmaan pakkasten jälkeen.
Perhe starttasi autonsa matkaan Karijoelta ennen kello viittä aamulla. Matkaa Vaasaan on sata kilometriä.
– Ihan tosi kiva, kun Vaasasta pääsee lentämään suoraan etelän lämpöön. On myös hyvä, että lento lähtee näin aikaisin. Perillä ollaan jo puolen päivän aikaan ja siinä on lapsilla koko päivä vielä edessä, iloitsee Kaisa Niinisalo.
Vaasan kenttää hän kehuu pieneksi ja nopeaksi. Myös Jukka Niinisalon mukaan nämä ominaisuudet ovat kentän ehdoton etu.
"Helsinkiin on tympeä lähteä"
Nauru raikaa Vellamo Peltokankaan ja Pirjo Mäkelän viimeisissä matkavalmisteluissa lentoaseman lähtöaulassa. Naisten tarkistaessa passejaan puolisot huolehtivat auton pysäköinnistä kentän parkkialueelle.
Alajärveltä saapuva Peltokangas ja seinäjokinen Mäkelä ovat entisiä työkavereita ja tottuneita matkustajia. Kahden pariskunnan yhteinen lomamatka on vuosien perinne, johon koronapandemia toi hieman taukoa. Tällä kertaa he suuntaavat kahdeksi viikoksi lomalle.
– Menemme Playa del Inglésiin. Kanariansaaret on kiva kohde. Olemme olleet siellä ainakin kymmenen kertaa. Nähtävyydet on aika lailla jo kierrettyjä, mutta kyllä me nytkin jollekin retkelle mennään. Eniten tykkäämme olla rannalla, Vellamo Peltokangas kertoo hymyillen.
Vaasan kenttä on naisille tärkeä kenttä, sillä lomien kohteita he katselevat sen mukaisesti minne lomalentoja Vaasasta lähtee.
– Kerran olen käynyt jopa Thaimaassa, jonne lennettiin täältä suoraan. Mutta kyllä se oli pitkä lento. Helsingistä emme ole lentäneet enää vuosiin. Sinne on tympeä lähteä. Joskus ollaan menty Tampereelta, kun poikani asuu Nokialla, Pirjo Mäkelä kertoo.
"Lämpimään on parasta matkustaa silloin, kun on pimeintä"
Playa del Inglésiin matkustavat myös uusikaarlepyyläiset Maria ja Thomas Jakobsson lastensa Julian ja Alexin kanssa. Perhe on lähdössä ensimmäistä kertaa ulkomaille koronapandemian jälkeen.
– Ennen koronaa matkustimme silloin tällöin lomalle Helsingistä, mutta onhan Vaasaan nyt huomattavasti helpompi ajaa. Vaihtolentokaan ei haittaa, jos vain matkaan pääsee Vaasasta, Thomas Jakobsson kuvailee.
Perheen lomaodotukset tiivistyvät kahteen sanaan.
– On vapaata ja perillä on +30 astetta lämmintä.
Pohjanmaan eteläiseltä rannikolta lomalle lähtevät Bengt ja Elisabeth Nordgren Närpiöstä. Kanariansaaret on tuttu lomakohde, johon pariskunta matkustaa vuosittain marraskuun toisena tai kolmantena viikkona.
– Nämä viikot ovat vuoden pimein ajankohta. Tällöin on sopiva aika lähteä lomalle lämpimään.
Nordgrenit matkustavat lomalle useimmiten Vaasan lentoasemalta.
– Kun kaikki on pientä, asiat etenevät sujuvasti ja nopeasti.
Edes autoa Nordgrenien ei tarvinnut pysäköidä kentälle, sillä kyyti hoitui Vaasassa työskentelevän pojan avulla.
– Erittäin kätevää, Bengt Nordgren tiivistää tunnelman hyväntuulisena.
"Helppous on lopulta tosi iso juttu"
Lomalle lähtijöiden rennot tunnelmat kertovat asenteesta Vaasan lentoasemaa kohtaan. Matkustajien mielestä pohjalaiskentän sijainnilla on suuri merkitys arjen kohokohtien suunnittelussa.
Samaa mieltä on lentoaseman kahvilan yrittäjä Veli-Pekka Hannula. Yritys Café Farini Oy on palvellut lennoille lähtijöitä Vaasassa vuodesta 2011 alkaen. Hannula on jutellut vuosien aikana lukuisten asiakkaiden kanssa Vaasan lentoaseman merkityksestä.
– Eräskin pariskunta oli ajellut neljän lapsensa kanssa Sodankylästä Vaasaan. He olivat helpottuneita, kun lento lämpimään lähti jo "puolimatkasta", Hannula nauraa.
Vaasassa lentoaseman yhden kahvilan ja yhden putiikin tarjonta on Hannulan mukaan monelle matkustajalle "täysin fine", kunhan matkaan vain pääsee helposti läheltä.
– Helppous on lopulta tosi iso juttu. Sillä, että ajomatkaa ei ole pitkälti, auton saa kätevästi pysäköityä viereen, sisään on kävellen 50 metriä, laukut saa nopeasti tiskille eikä turvatarkastukseen ole pitkiä jonoja, on valtava merkitys.
Lentoaseman kahvila palvelee tällä hetkellä ainoastaan aseman air site - eli ilmapuolella. Se edellyttää matkustajien kulkua turvatarkastuksen läpi.
– Ilmapuolelta asiakkaat saavat lennoille mukaan juomia, pientä syötävää ja kioskitavaraa. Sillä on suuri merkitys bisnekselle. Erityisesti juomia menee paljon. Matkustajat ostavat vettä mukaan pidemmille lennoille, Hannula kuvailee.
Viisi tonkkaa kahvia lähtijöille
Aamun aikaisille lennoille lähteville Hannula keittää tonkkakaupalla kahvia.
– Kahvia menee 4–5 tonkkaa eli sellaiset 20 litraa. Iltaa kohden myös alkoholit tekevät kauppansa.
Ennen korona-aikaa Hannulan kahvila palveli myös lähtöaulassa, josta hän sittemmin tauotti toiminnan. Parhaimmillaan kahvilassa työskenteli kuusi työntekijää, jotka Hannula joutui irtisanomaan koronan myötä. Tällä hetkellä hän palvelee asiakkaitaan yksin.
– Ennen koronaa lentoja lähti kymmenen per päivä, nyt lähtee kolmesta neljään. Lomalentojakin lähti huomattavasti enemmän. Olemme 30 prosentissa koronaa edeltävistä lentomääristä, Hannula summaa tilannetta.
Tulevaisuuteen yrittäjä silti uskoo. Hän odottaa mielenkiinnolla "kiitotien toisen puolen tapahtumia".
– Jos ja kun Giga-Vaasa tuosta lähtee rakentumaan, syntyy tänne tuhansia uusia työpaikkoja. Silloin Vaasan lentoasema jää nopeasti pieneksi ja uusia päätöksiä tarvitaan. Oma lentoasema on Vaasalle kaiken a ja o, pelkästään jo kauppakulttuurin vuoksi, Hannula lataa.
"Tärkeintä on, että alueen matkustajat käyttävät oman kotikentän lentoja"
Vaasan lentoaseman päällikkö Heidi Mäkelä vahvistaa näkemykset Vaasasta merkittävänä alueellisena lentoasemana.
Hänen mukaansa pohjalaisilla yrityksillä ja vapaa-ajan matkustajilla on tärkeä rooli päätöksissä, joita lentoyhtiöt ja matkanjärjestäjät tekevät.
– Lentokohteiden ja lentojen määrien suhteen lentoyhtiöt ja matkanjärjestäjät tekevät itse päätöksensä. Tärkeintä on, että alueen matkustajat käyttävät oman kotikentän reittiyhteyksiä ja lomalentoja, jotta lentoyhtiöt ja matkanjärjestäjät haluavat ylläpitää ja kehittää niitä. Täydet koneet kasvattavat lentoyhtiöiden kiinnostusta lisätä lentoja ja kohteita Vaasasta.
Lokakuussa Vaasan lentoasemalla saavutettiin koronan jälkeisen ajan matkustajaennätys. Matkustajamäärä oli tuolloin noin 15 700, joista kotimaan matkustajia oli 9 300 ja kansainvälisiä matkustajia 6 400.
Mäkelän mukaan vuoden toiseksi vilkkain kuukausi oli toukokuu, jolloin lentoasemalla oli 15 400 matkustajaa.
– Kaikkiaan kuluvan vuoden matkustajamäärä on ollut lokakuun loppuun mennessä 126 000 matkustajaa, jossa kasvua on 40 prosenttia viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna.
– Kevät-, kesä- ja syyskaudella suoria lomalentoja lennetään tyypillisesti Kreikkaan Rodokselle ja Kreetalle, Turkin Antalyaan ja Kyprokselle. Jos välilaskulliset lomalennot lasketaan mukaan, on kohdetarjonta laajempi. Lomalentoja Vaasasta tarjoaa useampi matkanjärjestäjä, Mäkelä kertoo.
Matkustajamäärältään viidenneksi suurin maakuntakenttä
Vaasan lentoasemalla työskentelee yli 30 Finavian työntekijää. Heidi Mäkelän mukaan lentoasemalla työskentelevien määrä nousee yli 60 henkilöön, kun määrään lasketaan mukaan lentoasemalla työskentelevien muiden yritysten työntekijöiden määrä.
Finavia johtaa ja kehittää 20 lentoasemaa Suomessa. Niin kutsuttuja maakuntakenttiä niistä on 19 kenttää. Vaasan lentoasema kuuluu tähän joukkoon.
– Finavian lentoasemat eivät saa valtiolta ostoliikennetukea, vaan sellainen tuki menee lentoyhtiöille. Vaasan lentoasemalta lentäviä lentoja ei tueta valtion tuella, vaan lennot toimivat markkinaehtoisesti, Mäkelä selvittää.
Lokakuussa Vaasan lentoasema oli matkustajamäärältään viidenneksi suurin alueellinen lentoasema Oulun, Rovaniemen, Tampereen ja Turun lentoasemien jälkeen.