Arktisen alueen ja Euroopan turvallisuus ovat keskustelujen aiheena Helsingissä tällä viikolla JEF-maiden huippukokouksessa, jota isännöi presidentti Alexander Stubb torstaina.
Kokoukseen osallistuvat muun muassa Britannian pääministeri Keir Starmer, Norjan pääministeri Jonas Gahr Störe ja Ruotsin pääministeri Ulf Kristersson.
Kokoukselta sopii odottaa muun muassa sitä, kuinka vahvoja signaaleja Britannia lähettää sitoutumisestaan JEF-yhteistyön vahvistamiseen, arvioi Ulkopoliittisen instituutin (Upi) tutkijatohtori Eoin McNamara.
– Ovatko ne kädenlämpöisiä, vai onko maa täysin sitoutunut? Ja ohjaako se resursseja JEF:n kehittämiseen? McNamara pohtii STT:lle.
JEF eli Joint Expeditionary Force on Britannian johtama monenkeskinen puolustusyhteistyökehys, jossa ovat mukana Britannian ja Suomen lisäksi Hollanti, Islanti, Latvia, Liettua, Norja, Ruotsi, Tanska ja Viro.
JEF:iä on kuvailtu kymmenen samanmielisen maan kerhoksi, joka harjoittelee yhdessä ja pystyy tarvittaessa reagoimaan kriisitilanteisiin matalalla kynnyksellä ja Natoa nopeammin. JEF-maiden ei tarvitse Naton tapaan tehdä konsensuspäätöksiä jäsenmaiden kesken.
JEF:in seuraava yhteisharjoitus Lion Protector alkaa syyskuussa Islannissa, Tanskan salmissa ja Norjassa. Sitä seuraavat harjoitukset Lion Sentinel ensi vuonna ja Lion Shield vuonna 2028.
Kanada remontoi armeijaansa
JEF-maiden ulkopuolelta Helsingin kokoukseen osallistuvat etäyhteydellä Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi ja Kanadan pääministeri Mark Carney. Arktisen alueen suurvalta Kanada ei ole vielä liittynyt JEF-yhteistyöhön, mutta harkitsee sitä parhaillaan.
– Saatamme saada hieman selkeyttä siihen, mikä Kanadan kanta on. (Liittyminen) olisi tietysti hyvä uutinen Pohjoismaille, McNamara sanoo.
Kanadan hallituksen puheiden perusteella jäsenyyspäätöstä tuskin on odotettavissa vielä Helsingin kokouksen yhteydessä.
– Juuri nyt keskitymme jälleenrakentamaan Kanadan asevoimia. Kysymykset seuraavista askelista, JEF:istä ja muista, käsitellään sitten, kun ne saavutetaan, sanoi maan puolustusministeri David McGuinty Oslossa viime viikolla uutistoimisto Bloombergin mukaan.
Kanada pyrkii vahvistamaan asevoimiaan Yhdysvaltojen muututtua arvaamattomaksi liittolaiseksi ja naapuriksi presidentti Donald Trumpin toisella kaudella.
Ei ole korvike Natolle
Trump on esiintynyt jälleen happamana Yhdysvaltain Nato-liittolaisia kohtaan, koska maat ovat olleet haluttomia osallistumaan Hormuzinsalmen turvaamiseen ja sotatoimiin Lähi-idässä.
Onko JEF-yhteistyöstä paikkaamaan sitä aukkoa, jonka Naton sisäisen riitelyn aiheuttama uskottavuusongelma on jättänyt?
– JEF ei todellakaan ole korvike Natolle, vaan sitä tukeva hanke. -- Näissä kokouksissa se näyttäytyy poliittisesti suurempana kuin se onkaan, McNamara arvioi.
Myös Britannia on pyrkinyt korostamaan sitä, ettei JEF:iä ole tarkoitettu korvaamaan Naton toimintoja, vaan täydentämään niitä erityisesti harmaan alueen kriisitilanteissa.
JEF perustettiin vuonna 2014, ja Suomi liittyi siihen vuonna 2017. JEF-maat kokoontuivat huippukokoukseen viimeksi toukokuussa 2025 Norjassa.
