Joulukuun alusta sairas maksuhäiriöjärjestelmämme on vihdoin historiaa. Ylivelkaantuminen on monitahoinen ongelma, mutta ainakin itse olen kokenut ylivoimaisesti eniten yleisen oikeustajun vastaiseksi sen, että maksuhäiriömerkinnät voivat jäädä roikkumaan rekisteriin jopa vuosiksi, vaikka itse velka on jo maksettu. Siis vaikka velka olisi suoritettu.
Käytännössä merkintä vaikeuttaa mm. vuokra-asunnon, puhelinliittymän tai vakuutusten hankkimista. Maataloustuottajalle tämä saattaa vaikeuttaa ruoan hankkimista eläimille.
Suomessa on tällä hetkellä jo yli 400 000 kansalaista, joilla on maksuhäiriömerkintöjä.
Itse olin läheisessä yhteydessä tähän järjestelmään, kun melkein 20 vuotta sitten opiskelujeni ohella aloitin työskentelyn pankin lakiasioiden osastolla. Oli surullista nähdä, kuinka pienistä virheistä tai maksujen laiminlyönneistä saattoi lähteä vaikea kierre liikkeelle.
Jo viime vaalikaudella työskentelimme kaikkia puolueita edustavien kollegoiden kanssa monipuolisesti järjestelmän uudistamiseksi.
On pidetty lukemattomia puheita, tehty lakialoitteita, kirjallisia kysymyksiä sekä mm. järjestetty keskustelutilaisuuksia valtiohallinnon edustajien, perintätoimistojen, pankkialan, Takuusäätiön, Finanssivalvonnan, Kuluttajaliiton, Suomen Asiakastiedon sekä Suomen Yrittäjien edustajien kanssa.
Ratkaiseva käännekohta tuli vuoden 2020 keväällä, kun eduskunta hyväksyi vaatimuksen, jonka olimme talousvaliokunnassa (TaVM 12/2020, lausunto nro 4) laatineet: ”Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto kiirehtii maksuhäiriörekisteriä koskevaa lainsäädäntöä siten, että henkilöt, jotka ovat suorittaneet maksuhäiriömerkinnän perusteena olleet maksut asianmukaisesti, tulee poistaa rekisteristä yhden kuukauden kuluttua maksun suorittamisesta”.
Tuntuu mahtavalta, että asiaan on vihdoin tulossa muutos. Kun velka on maksettu, pääsee jatkossa niin rekisterissä kuin usein valitettavasti otsassakin olevasta leimasta ja polttomerkistä eroon kuukaudessa.
Edustajakollegoista haluan erityisesti kiittää vasemmistoliiton Jari Myllykoskea, kokoomuksen Arto Satosta, keskustan Arto Pirttilahtea sekä perussuomalaisten Kike Elomaata monen vuoden tuesta ja erinomaisesta yhteistyöstä tässä asiassa. Kiitokset ansaitsee myös oman vaalipiirimme entinen edustaja Lasse Gästgivars, joka aikanaan teki hyvää työtä tämän asian parissa.
Eduskunnan budjetti- ja muiden vääntöjen keskellä voimme iloita siitä, että Merenkurkun Neuvosto EAYY yhteistyökumppaneineen sai viikolla positiiviset rahoituspäätökset kolmelle erittäin mielenkiintoiselle hankkeelle.
Bothnian Coastal Route (BCR) on matkailuhanke, jonka tavoitteena on lisätä Merenkurkun poikki ja Perämeren ympäri kulkevan matkailureitin houkuttelevuutta. Bothnia Green Energy tukee valtionrajat ylittävää yhteistyötä kestävien energiaratkaisujen kehittämiseksi. Nordic Battery Belt -esiselvitys kokoaa akkuteknologian toimijat selvittämään tarpeita ja suunnittelemaan laajemman toteutushankkeen sisältöä esimerkiksi osaamisen tarjonnasta, aluemarkkinoinnista ja koulutuksesta.
Neuvoston puheenjohtajana arvostan erittäin paljon pohjalaismaakuntien yhteistyötä näissäkin asioissa.
Joakim Strand
RKP:n kansanedustaja Vaasasta