Yhä useamman apteekin yhteydessä on tarjolla maksullisia terveyspalveluita. Tällä hetkellä esimerkiksi apteekkien yhteydessä toimivia erillisiä terveyspisteitä on noin 30 apteekissa eri puolilla maata. Terveyspisteissä annetaan maksua vastaan muun muassa rokotuksia ja tehdään esimerkiksi korvahuuhteluita.
Jotkin hyvinvointialueet ovat lähteneet tukemaan apteekin tarjoamia lääkehoidon onnistumista tukevia palveluita. Esimerkiksi Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue Soite aikoo tarjota palveluseteleitä, joiden avulla asiakkaat voivat tarkistuttaa lääkityksensä. Lääkityksen tarkistuksessa arvioidaan lääkitystä ja katsotaan sen mahdollisesti aiheuttamat riskit.
– Apteekkien roolia hyvinvointialueiden kumppanina voitaisiin hyödyntää paljon nykyistä enemmän. Melkein jokaisessa kunnassa on apteekki, jonka henkilökunnalla on paljon lääkkeisiin liittyvää erityisosaamista, sanoo Apteekkariliiton johtava asiantuntija Sonja Kallio.
Hänen mukaansa joillain alueilla on jo hyödynnetty apteekin tiloja esimerkiksi influenssarokotusten antopaikkana.
– Uskon, että nimenomaan rokotusten antaminen apteekissa lisääntyy, hän jatkaa.
Edellytyksenä tälle on kuitenkin apteekkien toimintaedellytysten turvaaminen, sillä viime vuosina apteekkeihin kohdistuneet leikkaukset ovat tehneet osasta apteekeista kannattamattomia.
Apteekkariliitto on esittänyt sosiaali- ja terveysministeriölle, että ministeriössä perustettaisiin työryhmä selvittämään, mikä on apteekin rooli hyvinvointialueella.
Palveluita ei tarkkaan rajattu
Apteekin tiloissa järjestettävät terveydenhuollon palvelut ovat aluehallintoviranomaisten sekä Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston Valviran valvonnassa. Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea puolestaan valvoo sitä, että apteekeissa harjoitettava toiminta ei ole lääkelain vastaista.
– Apteekkien uudet terveyspalvelut mutkistavat apteekkitoiminnan valvontaa, koska ei ole tarkkaan rajattu, mitä palveluita apteekeissa voi tarjota. Vastoin lääkelakia olisi esimerkiksi itsehoitolääkkeiden myynnin tarpeetonta lisäämistä edistävä palvelu, kertoo Fimean lupa- ja tarkastusyksikön päällikkö Eeva Leinonen.
Lain mukaan apteekin muiden toimintojen ei tule haitata apteekin perustehtävää eli lääkkeiden toimittamista ja siihen liittyvää neuvontaa.
Leinosen mukaan olisi tärkeää selvittää, mitä palveluita tarkkaan ottaen apteekkiluvalla voi tuottaa ja miten erillinen terveysyritys voi toimia apteekin tiloissa. Terveyspalveluiden tuottamista varten tulee perustaa apteekista erillinen terveyspalveluyritys.
Apteekkien tiloissa tehtävän muun toiminnan vaikutuksia apteekin perustehtävän hoitoon ja apteekkivalvontaan voi Leinosen mukaan olla hankalaa selvittää nykylainsäädännön keinoin ja tiedonsaantioikeuksin.
Valviran mukaan apteekkien yhteydessä toimivien terveyspalveluiden tulee noudattaa vuoden alussa voimaan tullutta valvontalakia ja rekisteröintiin liittyviä säännöksiä. Säädösmuutosten tavoitteena on yhtenäistää nykyistä sääntelyä ottamalla huomioon uudistuvat palvelujen tuottamistavat.
Palveluseteleitä lääkitysten tarkistamiseen
Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue Soite aikoo tarjota senioreiden terveyspisteiden asiakkaille palveluseteleitä, joiden avulla asiakkaat voivat tarkistuttaa lääkityksensä apteekin farmaseutin tai proviisorin luona. Noin 30 euron arvoisten palveluseteleiden käyttö on tarkoitus aloittaa tämän vuoden aikana.
– Soiten kannattaa olla maksajana, koska puutteellisista lääkitystiedoista, päällekkäisistä lääkityksistä ja haittavaikutuksista aiheutuu paljon kustannuksia ja lisätyötä hyvinvointialueelle, kertoo sairaala-apteekkari Paula Haapakoski Soitesta.
Haapakosken mukaan on tyypillistä, että potilastietojärjestelmän lääkitystiedoista puuttuu osa käytetyistä lääkkeistä, lääkettä käytetään alkuperäisestä ohjeesta poikkeavalla tavalla, eikä esimerkiksi itsehoitolääkkeitä ja vitamiinilisiä ole kirjattu.
Tieto lääkityksen muutostarpeista toimitetaan hoitavalle lääkärille, joka tekee aina asiassa lopullisen päätöksen.
Tavoitteena on, että lääkitykseen tehdyt muutokset parantavat potilaan vointia, vähentävät kustannuksia, lisäävät hoitoon sitoutumista ja siirtävät kotihoidon ja palveluasumisen tarvetta myöhempään. Esimerkiksi lääkkeistä johtuvia kaatumisia voidaan ehkäistä poistamalla lääkityksen päällekkäisyyttä ja minimoimalla kaatumisriskiä lisäävien lääkkeiden käyttöä.
Tutkimukset osoittavat, että monia lääkkeitä käyttävillä on suuri riski erikoissairaanhoidon käyntien lisääntymiseen lääkityskokonaisuuteen liittyvien ongelmien vuoksi.
– Pahin kohtaamani tilanne on, kun potilaalla oli yhteensä 42 erilaista lääkettä. Sellaisesta määrästä lääkkeitä voi aiheutua merkittäviä terveysriskejä, Haapakoski sanoo.
Tilastojen perusteella yli 65-vuotiaat suomalaiset naiset sairastavat noin kahdeksan vuotta ja miehet noin 12 vuotta. Vastaavat luvut ovat puolta pienempiä naapurimaissa Ruotsissa ja Norjassa. Lääkityslistojen tarkistaminen on yksi keino saada sairastavuutta vähenemään myös Suomessa.