Monet kunnat ovat viime vuosina hyödyntäneet osallistuvaa budjetointia asukkaidensa osallistamisessa ja aktivoinnissa. Esimerkiksi Seinäjoella asukkaat pääsevät tällä hetkellä vaikuttamaan yhteensä 200 000 euron asukasbudjettiin.
Suomen poliittisten nuorisojärjestöjen varjohallitusneuvotteluissa hallitus päätyi jopa ajamaan osallistuvaa budjetointia lakisääteiseksi niin kuntien, hyvinvointialueiden kuin valtionkin tasolla. On hienoa, että kansalaisten osallistaminen yhteisiin asioihin nähdään tärkeänä nuorten keskuudessa yli puoluerajojen.
Osallistuvan budjetoinnin kaltaiset toimintatavat pienentävät ihmisten ja päätöksenteon välistä kuilua. Tärkeää olisikin saada pienennettyä tuota kuilua ihan jokaisen kohdalla.
Osallistuvaa budjetointia voitaisiinkin mahdollisuuksien mukaan hyödyntää laajemmin esimerkiksi kouluissa, ja kytkeä se myös tapetilla oleviin lasten ja nuorten taloustaitoihin ja demokratiakasvatukseen.
Osallistuvaa budjetointia voisi hyödyntää erityisesti peruskouluissa, mutta myös toisella asteella. Oppilaat voisivat itse ideoida ja päättää vaikkapa siitä, mitä koulu hankkii koulun pihalle tai liikuntavälinevarastoon. Uskon, että koululaiset pitäisivät jo muutaman sadan euron budjettia arvokkaana.
Osallistamiseen tähtäävät projektit voivat usein kärsiä esimerkiksi tiedonkulun ongelmista tai digitaalisesta eriarvoisuudesta. Kouluissa näitä ongelmia ei luulisi ainakaan suuremmin olevan. Kenenkään osallistumisen ei pitäisi olla kiinni siitä, että oppilas ei tiedä koko budjetin olemassaolosta, tai siitä, ettei omista älylaitetta.
Moni jakaa varmasti huolen vaalien äänestysaktiivisuudesta. Osallistuva budjetointi voisi olla yksi varteenotettava keino tuoda päätöksentekoa lähemmäs nuoria sukupolvia. Kaikkien mielipiteillä ja ideoilla on merkitystä.
Joel Yli-Juuti
Pohjanmaan Kokoomusnuoret
Vaasa