Helsingissä opiskelevat pohjalaisnuoret järjestivät vuotuisen kesäretkensä Kurikkaan menneenä viikonloppuna. Kotiseututalolla huviteltiin akateemisen pöytäjuhlan, opiskelijakielellä sitsien merkeissä.
Helsingin yliopiston Etelä-Pohjalaisen Osakunnan kurikkalaiset opiskelijat ovat järjestäneet tämän vuoden kesäretken. Perinteen mukaan järjestäjät saavat halutessaan viedä retkiseurueen omaan kotikuntaansa, minkä vuoksi tällä kertaa ollaan eteläpohjalaisessa Kurikassa.
– Viime kesänä oltiin Ylihärmässä, kertoo sukujuuriltaan eteläpohjalainen Aino Ojaluoma.
Lyhennettynä "EPO" on nimensä mukaisesti pääkaupunkiseudulla toimiva opiskelijayhdistys pohjalaisopiskelijoille. Suurin osa jäsenistä on maakunnasta tai sukujuuriltaan eteläpohjalainen.
Kurikkalainen Erja Vaskivuori kuitenkin varmentaa, että osakuntaan voivat Etelä-Pohjanmaalta tulevien opiskelijoiden lisäksi liittyä myös muut pohjalaismieliset opiskelijat.
Opiskelijat vaalivat pohjalaisuutta yhdessä
Perinteisen kesäretken lisäksi Etelä-Pohjalainen Osakunta järjestää Helsingissä vuosittain muun muassa eteläpohjalaisen perinteen mukaiset Parttenkoliaaset, joissa pohjalaisruoka ja sahti ovat näkyvästi osana.
– Juhlissa lauletaan paljon pohjalaisia kansanlauluja, Kurikasta kotoisin oleva Emmi Keski-Nikkola kertoo.
– Ja voi vaikka pukeutua jussipaitaan, Vaskivuori lisää.
Osakunta pitää eteläpohjalaisia perinteitä näkyvänä myös arjessa. Toisten pohjalaisopiskelijoiden kanssa pääsee esimerkiksi puhumaan omaa murrettaan.
– Saa puhua eikä hävetä, toteaa Keski-Nikkola.
Osakunnan toiminnassa tärkeää on auttaa etenkin uutta opiskelijaa. Pohjalaisopiskelijat kertovat, miten EPO:ssa jaetaan stipendejä ja tarjotaan kohtuuhintaisia asuntoja opiskelijoille.
– Autetaan siinä, kun tullaan Etelä-Pohjanmaalta – varsinkin opintojen alussa, Vaskivuori korostaa.
Kotiseuturakas yhteisö
Sukupuolentutkimusta Helsingissä opiskeleva kurikkalainen Anni Harri ei alkujaan kokenut tarvitsevansa pääkaupungissa kanssapohjalaisten seuraa. Osakunnassa vietetty aika sai kuitenkin tajuamaan yhdessäolon tärkeyden.
– Osakunnalla tapaa muita pohjalaisia ja tuntee omat juurensa pääkaupunkiseudullakin, Keski-Nikkola täydentää.
Helsingin yliopiston Etelä-Pohjalainen Osakunta on tänä vuonna 115-vuotias. Osakuntalaisuudesta on pohjalaisopiskelijoiden mielestä vuosikymmenten aikana kerennyt rakentua merkittävä ylisukupolvinen perinne. Monen osakuntalaisen vanhemmat sekä isovanhemmat ovat opiskelijoina olleet osakuntalaisia itsekin.
– He ovat tavanneet siellä ja rakastuneet siellä, Vaskivuori paljastaa.