Finnairin lisäeläkesotkun kaltaisten tapausten pitäisi vähentyä tulevaisuudessa, sillä pörssiyhtiöiden hallitusten on tulevaisuudessa kuultava osakkeenomistajia nykyistä tarkemmalla korvalla ja järjestelmällisemmin.
Keväällä hyväksytty osakkeenomistajien oikeuksia koskeva EU-direktiivi määrää, että omistajien on jatkossa päästävä äänestämään pörssiyhtiöiden palkitsemisohjelmista vähintään neljän vuoden välein, tai tiheämmin, jos ohjelmiin tehdään merkittäviä muutoksia.
Lisäksi pörssiyhtiöiden on jatkossa esiteltävä yhtiökokoukselle vuosittain raportti siitä, miten palkitsemispolitiikkaa on noudatettu.
Tavalliset osakesäästäjätkin pääsevät siis jatkossa säännöllisesti äänestämään siitä, onko palkitseminen ollut omistajien edun ja tahdon mukaista. Jokaisella osakkeenomistajalla on oikeus osallistua yhtiökokoukseen.
Valtiovarainministeriö on jo koonnut työryhmän selvittämään, miten direktiivi pannaan Suomessa täytäntöön.
–Käynnissä oleva muutos on iso, sanoo työryhmään kuuluva Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja Leena Linnainmaa.
Keskustan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Katri Kulmuni esitti sunnuntaina, että pörssiyhtiöiden ylimmän johdon palkka- ja palkkiopolitiikasta päättäminen siirrettäisiin yhtiöiden hallituksilta yhtiökokouksille.
Kulmuni toivoi, että oikeusministeri Antti Häkkänen (kok.) lähtisi ajamaan muutosta osakeyhtiölakiin. EU-direktiivi toteuttaa kuitenkin Kulmunin toiveen automaattisesti.
–Oli erikoista, että julkisuuteen pääsi asia, josta valtiovarainministeriö on jo kesäkuussa tiedottanut, Linnainmaa sanoo.
Kulmuni esitti muutosta Finnairin tapauksen takia. Yhtiön hallitus päätti reilu vuosi sitten maksaa toimitusjohtajalleen lisäeläkkeen, vaikka se on vastoin pääomistajan eli valtion linjaa.
Uuden sääntelyn pitäisi ehkäistä Finnairin tapauksen kaltaisia ristiriitoja tulevaisuudessa. Jatkossa valtio voi äänestyttää osake-enemmistönsä turvin Finnairiin sellaisen palkitsemispolitiikan, johon monen kohtuuttomana etuna pitämät lisäeläkkeet eivät mahdu.
Toinen vaihtoehto on, että valtio äänestää palkitsemislinjan uusiksi vuosittain järjestettävässä yhtiökokouksessa, missä esitellään palkitsemista koskeva raportti.
Linnainmaan mukaan direktiivi sallii sekä sitovat että neuvoa-antavat äänestykset.
Osakkeenomistajien oikeuksia koskevan direktiivin muuttamisella lisätään pörssiyhtiöiden hallinnon läpinäkyvyyttä ja omistajien vaikutusmahdollisuuksia. Sen arvioidaan parantavan yhtiöiden yhteiskuntavastuullisuutta.
Muutoksen tavoitteena on myös saada johdon palkitseminen vastaamaan nykyistä paremmin yrityksen tuloksen kehittymistä pitkällä aikavälillä.
Valtio ja suuret institutionaaliset sijoittajat pitävät monissa yhtiöissä valtaa suurten osakeomistustensa kautta. Valtiovarainministeriön työryhmän asettamispäätöksessä muistutetaan, että institutionaalisten sijoittajien sijoitusstrategioilla voi olla suuri merkitys yhtiöiden pitkän aikavälin kehitykselle. Siksi niiden olisi käytettävä nykyistä aktiivisemmin äänivaltaansa.
Hyviä hallituskäytäntöjä edistävän Directors’ Institute Finland -yhdistyksen pääsihteeri Maarit Aarni-Sirviö arvioi, että Pohjoismaissa lainsäädäntö ja pörssiyhtiöiden käytännöt vastaavat jo hyvin direktiivin tavoitteita. Hänen mukaansa paineet lainsäädännön muuttamiseen ovat lähteneet muualta, kuten Britannian käytännöistä.
–Englannissahan pörssiyhtiöiden hallitukseen kuuluvat myös toimitusjohtaja ja talousjohtaja. Puurot ja vellit voivat mennä vähän sekaisin, jos hallitus on päättämässä toimitusjohtajan ja talousjohtajan palkasta, ja nämä ovat itsekin hallituksessa, Aarni-Sirviö havainnollistaa.
HENRIPEKKA KALLIO