Maailma on muuttunut reilussa kahdessa vuodessa nopeammin kuin kukaan osasi arvioida.
Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan vuonna 2020 julkaistussa raportissa influenssaviruksen kaltaista globaalia pandemiaa ennakoitiin todennäköiseksi tulevina vuosikymmeninä. Raportin mukaan toteumattomia ennakoituja uhkia ovat mm. teknologian kehitys, ilmastonmuutos, energiantuotanto ja -kulutus sekä hyvinvointi ja ruokaturva.
Kansallinen riskiarvio 2018 arvioi suurimmiksi uhiksi sotilaallisen voimankäytön ja sekä poliittisen, taloudellisen ja sotilaallisen painostuksen.
Ukrainan sodan syttymisen myötävaikutuksesta tulemme kiihtyvällä tahdilla törmäämään näihin ennakoituihin uhkiin, joista nyt jo julkisessa keskustelussa ovat energiantuotanto ja -kulutus, teknologia sekä ruokaturva. Olkiluodon ydinvoimalan kolmas reaktori kytkettiin juuri verkkoon, joka tukee auttaa energiantuotantomme omavaraisuutta. Muuttuneessa maailmanpoliittisessa on kyettävä reagoimaan nopeasti, joten esimerkiksi turpeen käytön liian nopea alasajo voi olla uhka maamme omavaraisuudelle.
Varautumiseen ja omavaraisuuteen liittyviä linjauksia on kyettävä tarkastelemaan uudelleen!
Talvisodan jälleenrakennuksen ajan jälkeen Suomi aloitti järjestelmällisen sivistys- ja osaamispääoman kasvattamisen. Koulutusreformit ja tasa-arvoinen lähestyminen opiskelumahdollisuuksiin ovat kasvattaneet Suomeen useita kansainvälisesti merkittäviä yrityksiä mm. metsä-, metalli-, kemia-, elektroniikka-aloille. Vahvuutenamme onkin ollut järjestelmällinen panostus koulutukseen.
Vahvuuksia tukevasta opintopolusta ja valinnanvapaudesta on seurannut osaamispääoman kasvua ja useita yrityksiä sekä erilaisia innovaatioekosysteemejä on syntynyt. Isommassa kuvassa kuluttaminen on siirtymässä tavarateollisesta kysynnästä aineettomaan kysyntään ja teknologiaa hyödyntämällä uusia kasvun mahdollisuuksia on paljon!
Jatkossa Suomi kohtaa kyberturvallisuuteen ja informaatiovaikuttamiseen liittyviä uhkia. Näihin varautuminen on ollut hyvällä tasolla aiemmin, koska Suomessa on alan osaamista ja tutkimusta – vai onko varautuminen siltikään riittävällä tasolla?
Länsimainen yhteiskunta ja EU tulee tiivistymään jatkossa. Sisämarkkinat niin EU:n kuin Suomenkin sisällä tulevat uudenlaiseen tarkasteluun.
Pääomasijoitusten kannalta Suomeen liittyy maariski, joka voi olla yritystemme kasvun esteenä.
Ratkaisuna voidaan nähdä teknologian kehityksen mahdollisuudet Suomelle – koronan myötä paikasta riippumaton etätyö konkretisoitui toimintatavoiksi, jonka taloudellisia vaikutuksia nähdään yritysten kulurakenteen muutoksina jo tänä päivänä.
Voisiko Suomi olla myös laadukkaan paikkariippumattoman työn keskittymä, joka maariskistä huolimatta houkuttelisi osaamisensa kautta? Rakentamalla liiketoimintaa verkkovälitteisesti voidaan näitä riskejä vähentää.
Edessämme on aikakausi, joka vaatii uudenlaisia toimintamalleja jokaisella politiikan tasolla.
Meidän on kyettävä varmistamaan kilpailukykymme ja olemassaolomme edellytykset jatkossakin toimimalla rohkeasti ja tiiviissä yhteistyössä länsimaiden kanssa.
Paikallistasolla panostukset ja kehittäminen kannattaa keskittää vahvaan ennakoivaan yhteistyöhön.
Henry Paananen
hallituksen jäsen
Pohjanmaan Kokoomus
Kokkola