EU:n jäsenmailta halutaan noin 50 miljardia euroa lisää Ukrainan tueksi seuraavien neljän vuoden aikana. Ukraina-kokonaisuudesta lainoja olisi noin 33 miljardia euroa.
Paketista kertoi Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen tiedotustilaisuudessa.
Rahaa tarvittaisiin myös noin 15 miljardia maahanmuuttopolitiikan hoitamiseen ja 10 miljardia EU:n kilpailukyvyn tukemiseksi, von der Leyen sanoi. Viimeinen rahasumma korvaisi yhteisvelan takia Suomessa pelätyn suvereniteettirahaston, ja se tulisi jo olemassa olevista EU:n rahoitusvälineistä.
Uusi eurooppalainen yhteisvelka on ollut Suomessa poliitikkojen laajasti vastustama hanke, joka ei ainakaan tällä erää näytä toteutuvan. Suomalaispoliitikot voivat tällä kertaa siis huokaista helpotuksesta.
Sanna Marinin (sd.) hallitus vastusti hanketta, eikä myöskään Petteri Orpon (kok.) hallituksen ohjelmasta ole löytynyt sen enempää innostusta asiaan.
– Hallitus ei nykytilanteessa kannata lisärahoitusta tai kokonaan uusia EU-tason rahoitusvälineitä, hallitusohjelmassa todetaan.
Osa välitarkastelua
Von der Leyenin kertomat tarpeet liittyvät unionin monivuotisen rahoituskehyksen välitarkasteluun vuosille 2021–2027. Monivuotisella rahoituskehyksellä on tarkoitus varmistaa, että EU:n menot kehittyvät hallitusti käytettävissä olevien varojen mukaan.
Kaikkiaan rahoituskehystä pitäisi nostaa komission ajattelussa vajaalla 66 miljardilla eurolla.
– Pyydämme 27:ää jäsenvaltiotamme varustamaan meitä 66 miljardilla eurolla näiden tärkeiden painopisteiden – Ukrainan, siirtolaisuuden ja kilpailukyvyn – saavuttamiseksi, von der Leyen sanoi tiedotustilaisuudessa.
Nykyinen kehys sovittiin ennen kuin Venäjä oli laajentanut hyökkäyssotaansa Ukrainassa. Tähän von der Leyen myös puheessaan nojasi.
Budjettikomissaari Johannes Hahn puolestaan vetosi omassa tiedotustilaisuudessaan varojen nopeaan käytettävyyteen, kun hän selitti, miksi alkuperäinen ajatus suvereniteettirahastosta on kadonnut täysin suunnitelmasta.
Suvereniteettirahaston korvaavan välineen nimi olisi STEP. Se tulee sanoista Strategic Technologies for Europe Platform, jonka voi suomentaa vaikkapa Euroopan strategisten teknologioiden alustaksi.
Kehys ennen sodan laajentumista
Parlamentti, neuvosto ja komissio saivat sovun nykyisestä monivuotisesta rahoituskehyksestä marraskuussa 2020. Kyse on vajaan 1 100 miljardin euron menoista.
Tuolloin sovitun rahoituskehyksen mukaisesti sisämarkkinoiden, innovoinnin ja digitaalisuuden menojen tulisi olla 12 prosenttia, koheesion, palautumiskyvyn ja arvojen menojen 35 prosenttia sekä luonnonvarojen ja ympäristön 33 prosenttia. Muuttoliikkeen ja rajaturvallisuuden menojen tulisi olla kaksi prosenttia, turvallisuuden ja puolustuksen menojen prosentin verran, naapuristoon ja muuhun maailmaan kohdistuvien menojen yhdeksän prosenttia ja EU:n yleisen hallinnon menojen seitsemän prosenttia.
Käytännössä vuonna 2020 sovituista menoista maatalouspolitiikan sekä alue- ja rakennepolitiikan menot kattavat yhteensä yli 60 prosenttia. Vähintään 30 prosenttia koko kehyskauden kaikista menoista puolestaan piti sovitun mukaan suuntautua ilmastonmuutoksen torjuntaan.