Vaihtoehdot Suomen seuraavaksi hallitukseksi kapenivat heti vaalien jälkeisenä maanantaina.
Keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko viitoitti toisen peräkkäisen raskaan vaalitappion kokeneen puolueen kohti oppositiota kahdeksan vuoden hallitusvastuun jälkeen.
Saarikko oli vaalikampanjan aikana linjannut, että keskustalla ei ole asiaa seuraavaan hallitukseen alkuvuoden heikoilla kannatusluvuilla. Vaalitulos 11,3 prosenttia ylitti pahimmat skenaariot, mutta puheenjohtajan mukaan puolueella ei ole kansan tukea hallitustyöhön ja vaikeisiin päätöksiin.
– Suomalaiset halusivat nyt muuta. Tämä on tosiasia. Kansa on aina oikeassa, Saarikko perusteli puolueen tiedotteessa.
Hän lisäsi myöhemmin Ylen haastattelussa, että hallituksen muodostamiseen lähtevä kokoomus löytää kyllä enemmistöhallituksen ilman keskustaa.
– Äkkiä laskien minun käsitykseni mukaan kokoomuksella on ainakin kolme eri vaihtoehtoa, kaikki ilman keskustaa, saavuttaa enemmistöhallitus Suomeen, Saarikko sanoi Ylelle.
RKP "ei tingi arvoistaan"
Suomeen saatiin sunnuntain vaaleissa kolmen suuren puolueen joukko, mutta se ei poistanut taitavan neuvottelun tai kenties jopa maanittelun tarvetta seuraavaa hallitusta kasatessa.
Hallituspohjaa on spekuloitu ennen kaikkea joko oikeistohallituksen tai sinipunan varaan.
Keskustan ilmoitus tarkoittaa, että kokoomuksen ja perussuomalaisten pitäisi muodostaa oikeistohallitus yhdessä RKP:n kanssa. Kokoomuksen ja perussuomalaisten vahvan vaalituloksen myötä tämä vaihtoehto olisi edustajapaikkojen myötä aidosti mahdollinen.
Mieluiten myös kristillisdemokraatit tarvittaisiin mukaan leventämään pohjaa ja helpottamaan eduskuntatyön arkea. Jos enemmistö on liian pieni, jo yksittäiset sairauspoissaolot työmatkat haittaisivat hallituksen lakihankkeiden edistämistä. Tällä oikeistopohjalla olisi RKP:n ryhmään kuuluvan Ahvenanmaan edustajan kera 109 paikkaa.
Pohja olisi kaikkein vaikein RKP:lle. Puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson on sanonut, ettei puolue osallistu hallitukseen, joka tekee perussuomalaista politiikkaa. Kategorisesti puolue ei kuitenkaan ole kieltäytynyt yhdestäkään yhteistyösuunnasta.
– Hallitusneuvotteluista ei tule helppoja. Suomen ruotsalainen kansanpuolue on valmis neuvottelemaan, mutta emme tingi arvoistamme, Henriksson viestitti maanantaina.
Viherpesu ei maistu vihreille
Kokoomuksen ja SDP:n sinipuna vihreillä ja RKP:n ryhmällä vahvistettuna tuottaisi 114 kansanedustajan hallitusrintaman.
Sinipunan synnyttämistä vaikeuttaa parikin asiaa, kuten pohjan pääpuolueiden yhteenotto vaalien alla. SDP:n puheenjohtaja Sanna Marin tylytti kokoomuksen talouslinjaa, ja kokoomus vastasi samalla mitalla.
Historiasta löytyy esimerkkejä yhteistyöstä räiskyvänkin vaalikampanjan jälkeen. Vuonna 2003 keskusta ja SDP ottivat yhteen muun muassa Irak-vuodon merkeissä, mutta mahtuivat yhteiseen hallitukseen neljäksi vuodeksi.
SDP:n silloinen puheenjohtaja Paavo Lipponen ei tosin osallistunut hallitukseen vaan jättäytyi eduskunnan puhemieheksi. Nyt julkisuudessa on spekuloitu Marinin poliittisella tulevaisuudella.
Ongelmana on myös vihreiden murskatappio. Puolueen ääniosuus jäi seitsemään prosenttiin, mikä on sen heikoin tulos sitten vuoden 1995. Vihreiden Maria Ohisalo sanoi maanantaina pitävänsä hallitukseen lähtemiseen kynnystä "äärimmäisen korkeana".
– Emme lähde hallitukseen, joka leikkaa koulutuksesta, jarruttaa ilmastokriisin ja luontokadon torjunnassa tai lisää eriarvoisuutta. Vihreät ei suostu viherpesemään sellaisen hallituksen politiikkaa, Ohisalo linjasi tiedotteessa.
Omia jatkohalujaan Ohisalo pohtii pääsiäisen yli. Vihreät järjestää puoluekokouksen kesäkuussa.
Sinipunan avuksi voitaisiin teoriassa hälyttää vasemmistoliitto, mutta se ja kokoomus ovat nokitelleet taloudesta vieläkin enemmän kuin SDP ja kokoomus, jos mahdollista.
Li Andersson (vas.) vahvisti vaali-iltana, että puolue ei ole vaalitappion jälkeen käytettävissä kokoomuksen ja perussuomalaisten varaan muodostettavaan hallitukseen.
Niukan enemmistön sinipuna voisi syntyä vaihtoehtoisesti RKP:n ja KD:n tuella. Epävarmaa on, haluaako SDP lähteä sopeutuspaineita kohtaavaan hallitukseen ainoana puolueena, joka kallistuu talousajattelultaan vasemmalle.
Mäkynen: PS-yhteistyö yhä vaikeaa
Saarikon mainitsema kolmas enemmistöpohja voisi olla esimerkiksi kolmen suuren yhteishallitus.
Sen rakentamista mutkistaisi Marinin alkuvuoden linjaaminen siitä, ettei hän näe SDP:tä ja perussuomalaisia samassa hallituksessa puolueiden linjaerojen takia. Maanantaina varapuheenjohtaja Matias Mäkynen (sd.) vahvisti Ilta-Sanomille, että yhteistyö tuntuu edelleen vaikealta.
Hallitusyhteistyölle perussuomalaisten kanssa ovat nenäänsä nyrpistäneet myös vihreät ja vasemmistoliitto, eivätkä puolueet ole vastavuoroisesti perussuomalaisten suosiossa.
Mitkään kaksi puoluetta eivät voi edes teoriassa muodostaa enemmistöhallitusta keskenään. Vähemmistöhallituksiin ei Suomessa ole puolestaan totuttu, sillä tarvittaessa hallituksen pitää nauttia eduskunnan enemmistön luottamusta.
Uuden hallituksen sorvaaminen alkaa virallisesti pääsiäisen jälkeen. Eduskuntaryhmät sopivat hallitustunnustelijasta, oletettavasti kokoomusjohtaja Petteri Orposta, perjantaina 14. huhtikuuta. Epävirallista kuhinaa hallitusyhteistyön merkeissä tosin saattaa riittää jo aiemmin.