Pääministeri Petteri Orpo (kok.) nosti esille Suomen rajaturvallisuuden Euroopan parlamentissa Strasbourgissa pitämässään puheessa.
Orpo totesi, että Venäjä käyttää muuttoliikettä aseena Suomen ja koko EU:n painostamiseksi.
– Venäjä sysää kolmansien maiden kansalaisia kohti itäistä maarajaamme. Tätä ei voida hyväksyä. Lukumäärät ovat edelleen suhteellisen pieniä, mutta ilmiö on huolestuttava. Jos emme nyt onnistu pysäyttämään ilmiötä, siitä muodostuu määräkysymys ja suurempi uhka kansalliselle ja eurooppalaiselle turvallisuudelle.
Hän sanoi, että Suomen hallitus on sulkenut itärajan ja valmistelee uutta lainsäädäntöä. Hän nosti myös esille, että EU-tasolla on arvioitava, riittääkö lainsäädäntö nykyisellään tällaisiin ilmiöihin vastaamiseen.
– Toimimme näin suojellaksemme koko EU:ta. Hybridihyökkäys rajallamme on hybridihyökkäys koko Eurooppaa vastaan. Tästä syystä meidän on arvioitava nykyistä EU:n lainsäädäntöä, jotta tiedämme, onko se nykyisellään riittävän vahva vastaamaan näihin haasteisiin. Jos sen vahvuus ei riitä, meidän on harkittava sen päivittämistä, jotta se vastaisi nykypäivän haasteita.
Hänen mukaansa Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on myös laajemmin aiheuttanut haasteita raja-alueille muun muassa kaupankäynnin pysähtymisen vuoksi.
– On tärkeää, että toimeenpanemme EU-tason linjauksia raja-alueiden elinvoiman palauttamiseksi ja niiden lujittamiseksi ulkoisia uhkia vastaan.
Pääministeri Orpon puhe ja keskustelu europarlamentaarikkojen kanssa on osa Tämä on Eurooppa -keskustelusarjaa, johon parlamentti kutsuu EU-maiden johtajia keskustelemaan EU:n tilasta ja tulevaisuudesta. Puhe käsitteli taloutta, ilmastonmuutosta ja turvallisuutta.
Orpon mukaan Euroopan puolustusteollisuuden kehittäminen on ykkösprioriteetti.
– Naton jäsenenäkin me uskomme, että Eurooppa pystyy moneen. Nato ja EU eivät ole toisiaan poissulkevia, vaan toisiaan täydentäviä.
Ukrainan sodan hän totesi olevan karu muistutus Euroopalle.
– Ukrainassa käynnissä oleva sota ei ole vain konflikti maanosamme rajalla. Se on myös karu muistutus Euroopan rauhan hauraudesta. Se uhkaa juuri niitä periaatteita, joille unionimme on rakennettu, Orpo sanoi.
Orpo sanoi uskovansa, että EU voisi saada arvokasta oppia Suomen varautumismallista. Siksi hän kertoi Suomen pyytävän komissiota laatimaan ja julkaisemaan EU:n ensimmäisen valmiusunionistrategian.
– Vastaavilla kokonaisvaltaisilla ja ennakoivilla strategioilla voisimme vahvistaa koko unionin kriisinkestävyyttä.
"Elintasomme heikkenee"
Orpo puhui myös taloudellisesta kilpailukyvystä, johon hänestä Euroopan tulee jatkossa panostaa.
– Eurooppa on jäämässä jälkeen tuottavuuden kehityksessä. Elintasomme heikkenee muihin verrattuna. Yhdysvaltojen ja Kiinan talous kasvaa nopeammin, ja ne houkuttelevat investointeja. Jos tämä kehitys jatkuu, emme enää selviydy omin voimin.
Orpon mukaan Euroopassa on kevennettävä byrokratiaa, toteutettava kestävää finanssipolitiikkaa, uudistettava työmarkkinasääntelyä ja solmittava uusia kauppasopimuksia.
Hän nosti esille myös valtiontukijärjestelmän.
– On yhä ilmeisempää, että valtiontukisäännöt tulee palauttaa niiden normaaliin kehykseen. Kiristyvä kilpailu valtiontuista uhkaa sisämarkkinoidemme ydintä. Se voi johtaa kiihtyvään sääntelyn purkamiseen, jossa rikkaammat maat voivat epäreilusti tukea kotimaista teollisuuttaan.
Kolmantena pääteemanaan Orpo nosti esille ympäristön ja ilmaston. Hänen mukaansa EU:n on korostettava puhdasta siirtymää.
– Oikealla ilmastopolitiikalla voimme vahvistaa huoltovarmuutta, vahvistaa talouksiamme ja parantaa eurooppalaisten raaka-aineiden saatavuutta, hän sanoi.
Hänen mukaansa ilmastonmuutosta on torjuttava ja luonnon monimuotoisuutta tuettava siten, että EU:n eri jäsenvaltioiden erilaiset olosuhteet tunnistetaan.
Orpo totesi Euroopan tarvitsevan "porkkanoita ja kannustimia, ei keppejä ja byrokratiaa".
– Seuraavaa vaalikautta ajatellen on tärkeää myöntää, että emme voi saavuttaa ympäristö- ja ilmastotavoitteitamme pelkästään sääntelyä lisäämällä. Sääntely on ollut tarpeellista, ja sitä tulee olemaan jatkossakin, mutta lähestymistapamme on toistaiseksi keskittynyt liikaa yksityiskohtiin, jolloin olemme unohtaneet kokonaiskuvan.
"Meidän tulee taistella pessimismiä vastaan"
Puheensa lopuksi Orpo vielä palasi Ukrainaan. Jos Eurooppa ei pysty vastaamaan kunnolla Venäjän tuomaan uhkaan, tulevat vuodet ovat vaaran ja hyökkäyksen pelon täyttämiä, hän sanoi.
– Ukrainan tukeminen on paitsi moraalinen myös strateginen välttämättömyys. Venäjän sotilaallinen menestys tulisi meille huomattavasti kalliimmaksi kuin Ukrainan tukemiseen tarvittavat investoinnit. Kuvitelkaa, mitä tapahtuu, jos Venäjä voittaa.
Hänen mukaansa EU:n on tuotettava luvatut ammukset ja sovittava mahdollisimman pian Euroopan rauhanrahaston ja Ukrainan avustusrahaston lisärahoituksesta.
– Suomi tekee oman osuutensa: olemme lisänneet ammustuotantoamme, ja kehotan kaikkia jäsenvaltioita tekemään samoin.
Hän myös toisti aiemman viestinsä siitä, että Venäjä valmistautuu pitkään konfliktiin lännen kanssa.
– Johtajina meidän tulee taistella pessimismiä vastaan ja näyttää esimerkkiä ja johtajuutta. Kaikkien täytyy herätä.
Ville Niinistö ryöpytti Orpon puhetta
Puheen lopuksi europarlamentin edustajat ja parlamenttiryhmät kommentoivat Orpon puhetta värikkäässä keskustelussa. Suomalaismeppien puheissa Strasbourgissa nousi esille myös kotimaan politiikan kiristynyt tilanne.
Suomen vihreiden meppi Ville Niinistö kiitti Orpoa Ukrainaa ja eurooppalaista puolustusta koskevasta osuudesta, mutta antoi esimerkiksi voimakasta kritiikkiä Orpon hallituksen politiikasta kotimaassa.
– Pääministerimme on lempeiden sanojen mies. Orpo sanoi, että haluaa rakentaa pohjoismaalaista työmarkkinamallia Suomessa, mutta hänen hallituksensa itse asiassa purkaa sitä. Hän sanoo, että Suomi haluaa saavuttaa hiilineutraaliustavoitteen, mutta hänen hallituksensa ei tee toimenpiteitä sen saavuttamiseksi esimerkiksi metsäpolitiikassa, Niinistö ryöpytti.
Niinistö nosti esille myös Orpon haastattelun Politico-lehdelle, jossa Orpo sanoi, ettei pidä perussuomalaisia enää äärioikeistolaisena puolueena. Haastattelussa Orpo esitti, että hallitusvastuu on tehnyt puolueesta maltillisen.
Niinistö kysyi, onko kokoomus mahdollisesti siirtynyt itse oikeammalle "oikeuttaakseen epätasa-arvoisen ja ilmastonmuutoksen torjunnan vastaisen" politiikan.
– Minun kysymykseni on, että mikä puolue hallituksessa on itse asiassa muuttunut? Suomessa nähdään nyt laajimmat lakot vuosikymmeniin, kun hallituksesi on tehnyt laajoja leikkauksia työ- ja sosiaaliturvaan, Niinistö sanoi.
Perussuomalaisten meppi Pirkko Ruohonen-Lerner taas sanoi, ettei Suomen hallituksessa ole äärioikeistolaista puoluetta, vaan kyseessä on isänmaallinen hallitus, joka haluaa korjata "edellisen sosialistihallituksen katastrofaalisen perinnön ja sen jättämän suunnattoman velkataakan".
Eero Heinäluoma (sd.) puolestaan kysyi, eikö hallituksen pitäisi viedä eteenpäin yritysvastuudirektiiviä ja luontokadon pysäyttävää lainsäädäntöä samoin kuin kunnioittaa naisten oikeuksia ja työntekijöiden ja kuluttajien oikeuksia suurten monikansallisten yritysten puristuksessa.
Orpo vastasi mepeille, että Suomi on vahvan oikeusvaltion ja demokratian puolustaja. Hän sanoi, ettei hänen hallituksessaan ole äärioikeistopuoluetta.
– Monet teistä ovat huolissaan muutoksista, joita teemme Suomessa. Mutta meidän on tehtävä näitä muutoksia, koska taloutemme ei ole kasvanut 15 vuoteen. Olemme vaarassa menettää hyvinvointivaltiomme. Siksi teemme uudistuksia, hän sanoi.