Pääministeri Petteri Orpolta (kok.) kysyttiin pääministerin haastattelutunnilla Ylen Radio Suomessa hallituksen johtamisesta. Orpon mukaan isossa kuvassa hallituksen puheet ovat olleet hyvinkin sovinnaisia siitä lähtien, kun hallitus teki kesällä yhdenvertaisuustiedonannon.
Kysymyksessä viitattiin perussuomalaiseen elinkeinoministeriin Wille Rydmaniin, joka on esittänyt jyrkkiä puheenvuoroja työmarkkinakiistaan liittyen. Rydman on esimerkiksi puhunut ay-mafiasta ja sanonut, että ay-eliitti taistelee oman valtansa puolesta.
– Valitettavasti joitain ylilyöntejä aina tulee. Minä en siitä pidä, koska minusta jokaisen pitää pyrkiä olemaan provosoitumatta ja provosoimatta.
Hänen mukaansa yksittäisetkin ministerit tietävät, missä raja menee. Hallituksen yhtenäisyys on Orpon mukaan paremmalla tolalla kuin kertaakaan hallituksen aloittamisen jälkeen.
Yksittäisten ministereiden sanavalinnoista Orpo totesi, että jokaisen pitäisi olla provosoimatta ja pitäisi olla provosoitumatta.
– Emme me tarvitse yhtään lisää jännitteitä.
Työmarkkinakiistasta Orpo totesi, että hallitus ei hae selkävoittoa ay-liikkeestä.
– Muutosten tekeminen on vaikeaa, siksi ne ovat jääneet aiemmin tekemättä. Saavutetuista eduista on vaikea luopua, sanoi Orpo.
Orpon mukaan työmarkkinakiista on politisoitunut, eikä SDP:n välikysymys asiasta helpota tilannetta.
– Hyvin laajasti on nähtävissä, että tässä vastustetaan hallitusta ylipäänsä.
– Se, että SDP nyt teki välikysymyksen, vielä lisää politisoitumista ja mutkistaa tilannetta, sanoo Orpo.
SDP:n varapuheenjohtaja, kansanedustaja Nasima Razmyar syyttää Orpoa siitä, että tämä kyseenalaistaisi opposition oikeutuksen tehdä välikysymys.
– Pidän tällaista puhetta jopa demokratian halventamisena. Oppositiolla on oikeus ja jopa velvollisuus käyttää sen vahvinta työkalua tilanteen sitä vaatiessa, sanoo Razmyar tiedotteessa.
Orpo on valmis verokorotuksiin
Hallituksen suunnitelmissa on tehdä huhtikuun kehysriihessä uusia miljardiluokan säästöjä. Orpo on valmis myös veronkorotuksiin leikkauksien lisäksi.
– Minusta on ihan päivänselvää, että ollaan niin syvällä kuopassa, että tarvitaan myöskin tätä tulopuolen tarkastelua eli verotusta.
Orpon mukaan lähtökohtana pitäisi olla, että sellaisia veroja ei nostettaisi, jotka heikentäisivät kasvua ja työllisyyttä.
– Meillä on kuitenkin suuri määrä veroja, välillisiä veroja, haittaveroja, terveysveroja, kulutusveroja, jotka voidaan arvioida, mutta se on poliittinen kokonaisuus, niin siksi en lähde mihinkään huutokauppaan tämän enempää siitä, että mitkä ovat mahdollisia ja mitkä eivät.
Alkukaudellaan hallitus on laskenut esimerkiksi bensaveroa ja olutveroa sekä höllentänyt niin sanottua suurituloisten solidaarisuusveroa.
Suomi tavoittelee Naton alaesikuntaa
Torstaina puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) sanoi, että Suomi on kertonut Natolle halukkuudestaan maavoimien alaesikuntaan.
Orpon mielestä on hyvin perusteltua, että Suomi haluaa nimenomaan Naton maavoimien alaesikunnan. Jos ajatellaan Venäjän uhkaa, niin täällä jos jossain niitä maavoimia tarvitaan, sanoi Orpo.
Orpon mukaan maavoimien alaesikuntaan Suomella on eniten annettavaa, mutta se myös antaa Suomelle eniten. Alaesikunta sitoisi Naton vahvemmin Suomen puolustamiseen.
Suomi tavoittelee sitä, että olisi olemassa Suomen puolustamiseen osoitettu joukko-osasto, joka esimerkiksi harjoittelisi Suomessa.
– Me emme tavoittele tällaista pysyvää läsnäoloa kuten esimerkiksi Baltian maat.
Orpon mukaan alaesikunta tukisi Suomen omaa, vahvaa puolustusta.
Myös tuleva presidentti Alexander Stubb toivoi vaalikampanjassaan Suomeen Naton alaesikuntaa, jonka myötä Suomeen tulisi muutamia kymmeniä Nato-upseereja.
Hallitus valmistautuu lumen sulamiseen itärajalla
Orpon mukaan Suomen itärajan tilanne on yhä hyvin huolestuttava.
– Tiedustelutietojen näkemys on se, että edelleenkin on olemassa satoja ellei paremminkin tuhansia kolmansien maiden kansalaisia, jotka ovat valmiita pyrkimään laittomasti Suomeen, sanoi Orpo.
Orpon mukaan tulee olla valmius jatkaa itärajan sulkua nykyisen kahden kuukauden sulun jälkeenkin.
– Mutta sen lisäksi tässä kun mennään kevättä kohti, niin riskit myöskin maastorajojen osalta kasvavat.
Hallitus valmistelee tiiviisti keinoja, joilla mahdollisiin maastorajan ylityksiin voitaisiin vastata. Orpo myöntää, että vastakkain ovat turvallisuus ja ihmisoikeudet.
– Siinä on erittäin vaikeita kysymyksiä. Joudutaan punnitsemaan esimerkiksi ihmisoikeuksien ja kansallisen turvallisuuden välillä.
Orpon mukaan kaikkien raja-asemien sulkemisen kohdalla on jo tehty se ratkaisu, että kansallinen turvallisuus on etusijalla.
Suomen itäraja on ollut kiinni junille tarkoitettua Vainikkalan raja-asemaa lukuun ottamatta joulukuun puolivälistä saakka.
