Muutoksesta on kulunut kymmenen vuotta. Muutosta ei koskaan käsitelty eduskunnassa, sillä se syntyi lakia muuttamatta. Onkin vaikea kuvitella, että muutosta olisi esitetty tai kannatettu eduskunnassa ja että se siten olisi lainsäätäjän tahdon mukainen. Vuosina 1979–2010 sukupolvenvaihdoshuojennusta oli voitu soveltaa muiden tavoin alaikäisten periessä perheyhtiön osakkeita.
Muutos lähti liikkeelle vuonna 2011 lahjaverotusta koskevasta oikeuskäytännön ratkaisusta.
Ratkaistussa asiassa oli tarkoitus luovuttaa alihintaan alaikäiselle lapselle perheyhtiön osakkeita. Luovutukseen liittyi erityispiirteitä, jotka tukivat kielteistä tulkintaa eikä korkein hallinto-oikeus (KHO) soveltanut perintö- ja lahjaverolain huojennusta.
Ongelmallisia olivat ennakkopäätöksen yhtiöoikeudelliset perusteet, joiden mukaan alaikäinen ei voi toimia osakeyhtiön johtotehtävissä eikä jatkaa yhtiön toimintaa.
Perintöverotusta koskeva asia saatettiin tavanomaista menettelyä nopeammin KHO:n käsiteltäväksi, sillä oikeustilaa pidettiin epäselvänä. Myös Verohallinto yritti lieventää syntynyttä epäkohtaa ohjeistuksellaan ja sovelsi oikaisulautakunnan tavoin asiassa huojennusta.
KHO kuitenkin päätti vuonna 2015 äänestyksen jälkeen, että alaikäinen lapsen periessä osakkeita, huojennusta ei voida soveltaa.
Pääministeri Juha Sipilä nosti veroalan tapahtumassa esiin epäoikeudenmukaiseksi koetun tilanteen, joka tuli hänen mukaansa korjata. Niinpä ennakkopäätöstä seuraavana vuonna hallitus esitti lain muuttamista.
Muutosesityksen myötä oppositio halusi kyseenalaistaa huojennuksen kokonaisuudessaan tavalla, joka sai hallituksen poistamaan mainitun momentin, jotta muiden esitykseen sisältyvien lainkohtien voimaansaattaminen määräajassa ei vaarantunut.
Niinpä vanhempansa menettäneen alaikäisen lapsen perintöverotuksessa huojennusta ei voida soveltaa.
Oikeustila on edelleen muuttumaton. Ongelma liittyy myös osana puoliväliriihen alla käytävän veropoliittisen keskustelun ytimeen eli perintöverotukseen.
Suomen yrittäjät on esittänyt perintö- ja lahjaverotuksen sukupolvenvaihdosten helpottamista alaikäisten osalta. Toki aiemmin – esimerkiksi Pohjanmaalla vuonna 2017 tehty ja riittävän kannatuksen kerännyt kansalaisaloite – sekä nyt esitetyt perintö- ja lahjaverotuksen poistamista koskevat muutosesitykset poistaisivat toteutuessaan myös tässä kuvatun ongelman.
Edellä esitetty osoittaa, että verotusta tulisi kehittää myös oikeudellisista lähtökohdista.
Vaikka poliittiset näkemykset voivat asiassa olla erilaisia ja kansantaloudellinen merkitys jäädä vähäiseksi, tulisi lainsäätäjän tarkoitukseen sisältymättömään ja verovelvollisten epäoikeudenmukaiseksi kokemaan tilanteeseen löytää ratkaisu lakia muuttamalla.
Esimerkiksi mahdollisuus yritystoiminnan väliaikaiseen harjoittamiseen kuolinpesän lukuun tai verotuspäätöksen lykkääminen perillisen täysi-ikäistymisen hetkeen voisivat toimia siltana jatkajan varttumiselle ja kouluttautumiselle vaativaan tehtävään.
Puheenvuoro perustuu Verotus-lehdessä 2/2025 julkaistuun pääkirjoitukseen.
Juha Lindgren
Yritysverotuksen professori
Vaasan yliopisto