Pääministeri Petteri Orpo (kok.) vakuutti torstaina eduskunnan kyselytunnilla, ettei Suomi ole kaatanut paljon kuohuntaa aiheuttanutta yritysvastuudirektiiviä.
EU:n puheenjohtajamaa Belgia katsoi keskiviikkona, ettei jäsenmailta löytynyt tuolloin tarvittavaa tukea direktiivin hyväksymiseksi. Asiaa käsittelivät jäsenmaiden suurlähettiläät. Suomi on suhtautunut direktiivin sisältöön kriittisesti.
Orpo totesi, että kriittisyytensä toi puheissaan esiin suuri joukko maita, minkä jälkeen puheenjohtajamaa veti esityksen pois, ja nyt neuvottelut jatkuvat.
– Suomi ei kaatanut tätä. Suomi on indikoinut meidän kantamme, että me haluamme tämän direktiivin, mutta meidän näkemyksemme mukaan tämä joukkokanne pitäisi saada sieltä pohjasta pois.
Orpon lisäksi myös muut äänessä olleet ministerit toistivat, että Suomea hiertää esityksessä nimenomaan ryhmäkanteen laajentaminen. Oikeusministeri Leena Meri (ps.) sanoi, että esityksen ongelmakohdat tulivat esiin virkamiesvalmistelussa, jossa nostettiin esiin muun muassa tuomioistuinten mahdollinen ruuhkautuminen ja merkittävät kustannukset.
– Sinne on tuotu tällaisia, tiedetään etukäteen että haasteellisia, elementtejä jäsenvaltioille, sillähän tämä pilattiin. Me haluaisimme sen siinä alkuperäisessä muodossa heti voimaan.
"Kyse myös suomalaisten yritysten kilpailukyvystä"
Asiasta kysyi ensimmäisenä kansanedustaja Maria Guzenina (sd.). Hän totesi Suomen tehneen vuosia töitä sen eteen, että eurooppalaiset yritykset toimisivat samoilla säännöillä, mikä estäisi muun muassa lapsityövoiman käytön, ihmisoikeuksien polkemisen ja luonnon pilaamisen.
Guzenina totesi, että yritysvastuudirektiivin valmistelu aloitettiin viime vaalikaudella juuri Suomen myötävaikutuksella.
– Miten on mahdollista, että huolimatta laajasta yritysmaailman tuesta, mukaan lukien Suomen suurimmat yritykset, laajasta kansalaisjärjestöjen tuesta ja laajasta oikeusoppineiden tuesta, Suomen hallitus on viimeiset viikot ollut vastustamassa tämän tärkeän direktiiviesityksen läpimenoa? hän kysyi.
– Oletteko te tiedostaneet, että tässä direktiivissä, jota hallitus on vastustanut, kyse on paitsi ihmisoikeuksista myös suomalaisten yritysten kilpailukyvystä?
"Hallituksen suurin ilmastoteko"
Kansanedustaja Johannes Koskinen (sd.) sanoi, ettei hän ymmärrä allergiaa ryhmäkannetta kohtaan ja että siihen vetoaminen tuntuu verukkeelta. Koskinen sanoi olleensa itse parikymmentä vuotta sitten esittelemässä ryhmäkanteen avaavaa lainsäädäntöä Suomessa, ja jo silloin asialla peloteltiin.
– On havaittu, että se on käytännössä jäänyt aivan liian vähäiselle käytölle. Eikä mitään niistä uhkakuvista ole toteutunut, joita silloin piirreltiin ja peloteltiin. Nyt tulee aivan tämä sama.
Maria Ohisalo (vihr.) väitti, että Suomen hallituksen nihkeily asiassa johti siihen, että muutkin maat ovat alkaneet nihkeillä. Hän sanoi, että tämä saattaa olla hallituksen mittakaavaltaan suurin ilmastoteko, mutta väärään suuntaan.
– Direktiivi velvoittaisi suuryrityksiä laatimaan suunnitelman Pariisin sopimuksen tavoitteisiin pääsemiseksi. Ja tämä voi itse asiassa olla jopa valtioiden sitoumuksia vaikuttavampi keino aikaan saada tarvittavat päästövähennykset.
Aika käymässä vähiin
Yritysvastuudirektiivin hyväksymiseksi tarvitaan sekä Euroopan parlamentin että jäsenmaiden siunaus, joten EU-maat eivät voi päättää omin päin pudottaa joitakin kohtia sääntelystä pois.
Aika lainsäädäntöhankkeiden edistämiseen tämän parlamenttikauden aikana on käymässä vähiin, sillä eurovaalit pidetään kesäkuun alussa.
Puheenjohtajamaa Belgia on ilmoittanut, että se aikoo tarkastella tilannetta ja katsoa, voiko jäsenvaltioiden esittämiä huolenaiheita käsitellä Euroopan parlamenttia kuullen.
Suurista maista keskeisiä asiaan kriittisesti suhtautuvia ovat olleet Saksa ja Italia.