Orpo uskoo, että Sää­ty­ta­lol­la alkaa ensi vii­kol­la olla val­mis­ta – ju­han­nus­sau­naan hänellä on tahto mennä pää­mi­nis­te­ri­nä

Petteri Orpon mukaan Säätytalolla ratkottiin puheenjohtajapöydässä keskiviikkona jakeluvelvoitetta. LEHTIKUVA / Seppo Samuli
Petteri Orpon mukaan Säätytalolla ratkottiin puheenjohtajapöydässä keskiviikkona jakeluvelvoitetta. LEHTIKUVA / Seppo Samuli

Hallituksen muodostaja Petteri Orpo (kok.) uskoo, että ensi viikolla Säätytalolla kaiken pitäisi alkaa olla valmista. Tämän jälkeen hallitusohjelman pitäisi vielä mennä käännettäväksi ja tarkastettavaksi.

– Se ottaa oman aikansa. Ollaan nyt vielä kunnianhimoisia tällä aikataululla, että ensi viikon aikana täällä olisi kaikki kunnossa ja siitä sitten päästäisiin eteenpäin, Orpo sanoi keskiviikkona iltapäivällä.

Orpolta lisäksi kysyttiin, uskooko hän saunovansa juhannuksena pääministerinä. Orpo sanoi, että hänellä on siihen ainakin vakaa tahtotila.

Juhannusaatto on 24. kesäkuuta, ja juhannusta on pidetty takarajana hallitusohjelman valmistumiselle. Orpo on toivonut, että neuvottelut voitaisiin saada maaliin jo ensi viikolla.

Orpon mukaan tänään Säätytalolla on puheenjohtajapöydässä ratkottu jakeluvelvoitetta. Hänen mukaansa siinä on löydettävissä ratkaisu niin, että ilmastotavoitteita kohti mennään ja arjen kustannukset pidetään kurissa.

– Tottakai sillä, että jakeluvelvoite edelleen nousee lineaarisesti ja kuitenkin pitäisi pumppuhintaa pitää kurissa, on hintaa. Mutta se on poliittinen valinta, ja siihen on löydettävissä minusta tapoja, joilla se ei ole kohtuuton eikä mahdoton.

Jakeluvelvoitteen nosto voi korottaa polttoaineiden hintoja. Perussuomalaiset on edellyttänyt, etteivät ilmastotoimet nosta arjen kustannuksia.

Jakeluvelvoite hypähtämässä

Jakeluvelvoitteen tavoitteena on liikenteen päästöjen vähentäminen. Tarkoituksena on korvata moottoribensiinin, dieselöljyn ja maakaasun käyttöä ympäristöystävällisempien, uusiutuvien polttoaineiden käyttöä lisäämällä.

Suomen tavoite on nostaa velvoitetta vuosikymmenen loppuun mennessä 34 prosenttiin. Liikennepolttoaineen jakelijoilla on velvoite toimittaa kulutukseen tietty osuus uusiutuvia polttoaineita.

Vaatimus uusiutuvien polttoaineiden osuudesta on hypähtämässä ensi vuoden alussa 28 prosenttiin tämänvuotisesta 13,5 prosentista, jos uusia päätöksiä ei tehdä.

Jos hallitusohjelmasta neuvottelevat puolueet päättävät hidastaa velvoitteen nostamista, se vaikuttaa liikenteen laskennallisiin päästöihin korottavasti. Päästövähennykset voitaisiin pyrkiä siinä tapauksessa hakemaan toisella tapaa.

RKP haluaa vielä keskustella kehitysyhteistyörahoista

Kehitysyhteistyörahoista ei Orpon mukaan keskiviikkona puheenjohtajapöydässä keskusteltu.

Hallitusneuvotteluissa on ollut esillä kompromissiesitys kehitysyhteistyörahojen leikkaamisesta, mutta RKP:lle ei esitys ainakaan neuvottelematta kelpaa.

– Se, mikä nyt on esitetty, on meille kyllä hankala. Me haluamme jatkaa keskustelua tästä, sanoi RKP:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson aamupäivällä Säätytalossa.

Hänen mukaansa kyse on isoista leikkauksista.

Kompromissiesityksestä kertoi perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra, jonka mukaan se käy perussuomalaisille.

Purran mukaan kehitysyhteistyörahoista on tarkoitus leikata joka vuosi. Hän kuitenkin arveli, että jonkinlaista porrastusta on tulossa Suomen erilaisten sitoumuksien ja sopimusten takia.

Purra toisti, että perussuomalaiset ei enää ole valmis joustamaan kompromissista.

– Meilläkin on joku raja, ja se on nyt pöydällä, Purra linjaa.

Henriksson: Kun neuvotellaan, niin neuvotellaan

Henrikssonin mukaan hallitusneuvotteluissa on oltu aikaisemminkin vastaavassa tilanteessa, jossa jokin asia on ollut ehdoton. Hän viittasi todennäköisesti muutaman viikon takaisiin tapahtumiin, jossa Purra ilmoitti, että jos RKP ei sellaisenaan hyväksy maahanmuuttopaperia, hallitusneuvottelut nykyisellä pohjalla päättyvät.

RKP ei hyväksynyt paperia sellaisenaan, vaan siihen tehtiin muutoksia. Neuvottelut kuitenkin jatkuivat.

– Yritän alleviivata, että kun neuvotellaan, niin neuvotellaan, Henriksson sanoo nyt.

Hänen mukaansa paras ratkaisu on yleensä se, että kaikki ovat yhtä pettyneitä. Hänen mukaansa neuvotteluhalua tarvitaan nyt joka asiassa.

Kehitysyhteistyörahojen leikkaus on vaikea asia myös kristillisdemokraateille. Puheenjohtaja Sari Essayahin mukaan kyse on kokonaisuudesta.

– Kristillisdemokraatit on aina pitänyt esillä suomalaisten kansalaisjärjestöjen hyvää, tuloksekasta kehitysyhteistyötä. Painotamme, että siellä tehdään ruohonjuuritason yhteistyötä paikallisten toimijoiden kanssa. Hallintokulut ovat pienet ja korruptio olematonta.

Essayahin mukaan hallitusneuvotteluissa lähtötilanne kehitysyhteistyörahojen leikkauksissa oli se, että puolueet olivat huomattavan kaukana toisistaan. Lähentymistä on hänen mukaansa kuitenkin tapahtunut. Essayah uskoo, että asiassa päästään maaliin.

Sote-nyrkki vauhdittanut neuvotteluita

Sote-asioiden edistymistä on saatu vauhditettua sote-nyrkillä. Essayahin mukaan samantyyppinen lähestymistapa voisi auttaa myös muiden asioiden edistymistä.

Sote-nyrkillä tarkoitetaan sitä, että sote-asioita on ratkottu hallitusneuvotteluissa nyt vain neljän ydinneuvottelijan voimin.

Myös työllisyystoimet ovat yksi hallitusneuvotteluiden isoista kokonaisuuksista. Essayahin mukaan KD painottaa työssä jaksamista ja sitä, että työurat saadaan jatkumaan.

Essayahin mukaan KD on pitänyt esillä myös viikkorytmin tärkeyttä, jotta perheillä olisi aikaa viettää aikaa keskenään. Essayah ei ottanut kantaa siihen, oliko tämä viittaus siihen, että sunnuntailisät ovat olleet esillä hallitusneuvotteluissa.

Essayahin mukaan KD ei ole kuitenkaan ajamassa kiristyksiä nykyiseen lainsäädäntöön esimerkiksi kauppojen aukioloissa.

Ilmoita asiavirheestä