Hallituksenmuodostaja Petteri Orpo (kok.) selittää aamuisia sote-miljardipuheitaan sillä, että hänelle tuli yllätyksenä se, että todellinen rahan tarve on suurempi kuin rahoitusmallin mukainen.
Orpo sanoi aamulla, että edellisen hallituksen sote-mallista puuttuu toista miljardia euroa rahaa. Orpo viittasi aamulla valtiovarainministeriön painelaskelmaan, jonka mukaan sote-menot kasvavat seuraavien neljän vuoden aikana kuudella miljardilla eurolla.
Muut hallitusneuvottelijakumppanit sanoivat, että heille tämä ei tullut yllätyksenä. Valtiovarainministeriöstä myös selvennetään STT:lle, että mitään uutta laskelmaa ei ole, vaan kyseessä ovat ennen vaaleja kerrotut luvut.
Myös hallitusneuvotteluiden ulkopuolella tällä hetkellä olevat puolueet ihmettelivät Orpon aamuisia puheita.
– Minä puolestani voisin kysyä heiltä, että kun se on kerran ollut tiedossa ja kun he ovat olleet hallituksessa, miksi he ovat päästäneet tämän tähän tilanteeseen?
Orpo jatkoi kysymällä, miksi on tehty sote, josta puuttuvat kustannuskehitystä hillitsevät ratkaisut ja miksi hoitajapulaa ei ole saatu ratkaisua.
– Miksi ei ole puututtu jonojen kasvuun aikaisemmin? Orpo jatkoi.
Orpon mukaan hyvinvointialueiden määrää ei olla ainakaan tällä erää muuttamassa eikä muutoinkaan sote-rakennetta aleta heti muuttamaan.
– Pyrimme keskittymään nyt ihmisten palveluihin ja rahat riittää, hän sanoi.
Hänen mukaansa alueiden määrää oleellisempaa on se, että alueet pystyvät huolehtimaan peruspalveluiden järjestämisestä.
VM:n luvut menopaineesta on julkaistu jo maaliskuussa
Soten ja hyvinvointialueiden rahoitukseen liittyvien asioiden ei olisi pitänyt tulla Orpolle yllätyksenä. Valtiovarainministeriö julkaisi maaliskuussa julkisen talouden suunnitelman, josta ilmenevät myös tuoreimmat soteen liittyvät luvut.
Julkisen talouden suunnitelmassa on erilaisia lukuja ja laskelmia, kuten menopainelaskelma. Menopainelaskelma on ikään kuin ennuste, johon on laskettu kaikki se, mikä menoja voi tuoda lisää kuten palkankorotukset ja muut kustannuspaineet. Tuon laskelman mukaan sote-menot kasvavat vuoteen 2027 eli vaalikauden loppuun mennessä noin kuudella miljardilla eurolla.
Menopainelaskelma ei kuitenkaan välttämättä vastaa sitä, mitä tulevaisuudessa tapahtuu, jos hyvinvointialueet tehostavat toimintaansa. Silloin menopaine muodostuu pienemmäksi.
Toinen asia on se, mitä on budjetoitu hyvinvointialueiden lakisääteiseen rahoitukseen eli paljonko hyvinvointialueet saavat lain mukaan rahaa. Valtiovarainministeriön maaliskuussa julkaiseman arvion mukaan tämä kasvu on noin viiden miljardin euron luokkaa tämän vaalikauden aikana.
Ero menopainelaskelman ja lakisääteisen rahoituksen välillä on siis tällä hetkellä noin miljardi euroa.
TKI-rahoista sopu
Orpo kertoi tiedotustilaisuudessa lisäksi, että TKI-panostuksista eli tutkimukseen, kehitykseen ja innovaatioihin suunnattavasta rahoituksesta on löydetty puolueiden välillä sopu. Hän sanoi, että yksityiskohdat kerrotaan hallitusohjelman myötä ja ne tarkentuvat budjettiprosessissa.
– Vaikka joudutaan tekemään (hallitusohjelmaa) niukkuuden keskellä, 240 miljoonaa euroa panostetaan julkista rahaa TKI-työhön, Orpo sanoi.
Valtiovarainministeriö: Puuttuva sote-miljardi ei perustu uuteen laskelmaan
Valtiovarainministeriöstä kerrotaan STT:lle, että ministeriö ei ole havainnut uutta miljardin rahoitusvajetta sosiaali- ja terveydenhuollossa.
Orpo kertoi sote-järjestelmän kasvavista kuluista Säätytalolla aamupäivällä.
– Meillä ei ollut tietoa siitä, että täältä puuttuu yli miljardi, Orpo sanoi tuolloin.
Valtiovarainministeriöstä ei haluta antaa suoraa haastattelukommenttia hallitusneuvotteluissa käsiteltävistä asioista. Ministeriöstä kuitenkin todetaan, että kyseessä ovat ennen vaaleja kerrotut luvut.
Ministeriön julkisen talouden suunnitelman mukaan hyvinvointialueiden tulos jää miljardin verran vuosittain tappiolle vuosina 2025–2027.
Epäsuhtaa selittää julkaisun mukaan ennen kaikkea alan nousevat palkat. Kunta-alalle sovittiin keskimääräistä suuremmat palkankorotukset pitkän työkiistan päätteeksi.
Lisäksi palkkoja korottaa sote-uudistukseen sisältyvä palkkaharmonisaatio. Uudistuksessa hyvinvointialueiden työntekijöiden palkkoja yhdenmukaistettiin, kun aiemmin kuntien palveluksessa olleiden työntekijöiden palkat vaihtelivat kunnittain. Palkat harmonisoitiin ylimmän tason mukaan.
Julkisen talouden suunnitelmasta selviää, että hyvinvointialueiden menot ja rahoitus kasvavat joka tapauksessa. Miljardin erotus syntyy siitä, että kustannukset kasvavat rahoitusta nopeammin. Uudesta tiedosta ei kuitenkaan ole kyse.
– Kustannusten ja rahoituksen epäsuhtaa selittää ennen kaikkea se, että kunta-alan ja hyvinvointialueiden palkkaratkaisujen (sisältäen palkkojen harmonisoinnin) seurauksena hyvinvointialueiden työntekijöiden ansiotaso nousee lähivuosina nopeammin kuin yleinen ansiotasoindeksi, jonka perusteella hyvinvointialueiden yleiskatteisen rahoituksen indeksikorotukset määräytyvät, suunnitelmassa kerrotaan.
"Oli hyvin tiedossa"
Orpon neuvottelukumppaneista ainakin RKP:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson ja kristillisdemokraattien Sari Essayah kertoivat tienneensä miljardiluokan vajeesta.
– Ei tämä niin yllättävää mielestäni ollut. Ainakin minulla on ollut käsitys siitä, että tämä vaje on noin miljardin verran tai se on miljardin suuruusluokkaa, Henriksson sanoi toimittajille Säätytalolla.
Essayah huomautti, että asiasta on keskusteltu niin julkisuudessa kuin hyvinvointialueilla. Hänen mukaansa palkkaharmonisaation vaadittavasta rahoituksesta oli huomautettu jo, kun uudet sote-lait hyväksyttiin eduskunnassa.
– Kyllä tämä on ollut ennakoitavissa, kun itsekin olen istunut hyvinvointialueella Pohjois-Savossa sekä hallituksessa että valtuustossa, niin on ollut nähtävissä, että rahoitusmallissa on ongelma, hän sanoi.
Säätytalolla neuvotteleva perussuomalaisten kansanedustaja Jani Mäkelä sanoi Twitterissä, ettei koe yllättyneensä sote-järjestelmän rahoitusvajeesta. Mäkelä tosin kohdisti kritiikin edelliseen hallitukseen.
– Oli hyvin tiedossa ennalta, että entisten painelaskelmien ohella Marinin hallitus jätti myös sote-uudistuksen johdosta sen päälle miljardiluokan vajeen, Mäkelä kirjoitti.
"Ei ole seurannut keskusteluja"
Orpon kommentteihin tarttuivat nopeasti myös johtokasvot todennäköisistä oppositiopuolueista, jotka eivät osallistu hallitusneuvotteluihin.
– Tällä lausunnolla Orpo tuli paljastaneeksi, ettei ole seurannut sotesta käytäviä keskusteluja, ei ennen vaaleja eikä niiden alla. Kuntien alibudjetoinnin ja kustannusten nousun aiheuttama vaje on syy sille, ettei sotesta voi leikata, vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson kirjoitti Twitterissä.
Orpon yllättymistä kummasteli myös vihreiden puheenjohtaja Maria Ohisalo. SDP:n varapuheenjohtaja Matias Mäkynen syytti Orpon nukkuneen oppositiokauden.
Jo viime hallituksessa mukana olleen Henrikssonin mielestä turha syyttely olisi nyt jätettävä pois.
– Meillä on ollut ongelmia jo aikaisemmin, jo ennen sote-uudistusta. Meidän on keskityttävä löytämään ratkaisuja.
Vaalit voittanut kokoomus ajoi ennen vaaleja miljardin säästöjä sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Torstaina Orpo sanoi, että tavoitteena olisi supistaa sote-menojen kasvua 1,5 miljardin euron edestä.
Kokoomus on kiistänyt, että tämä tarkoittaisi itse palveluista leikkaamista. Säästökeinoista Orpo nosti esille Sitran tuoreen esityksen siitä, että dataa hyödyntämällä voitaisiin saavuttaa jopa satojen miljoonien eurojen säästöt sosiaali- ja terveydenhuollossa.
– Tämä on vain yksi esimerkki. Kyllä keinoja on, joilla ei tarvitse koskea itse palveluihin, mutta tämä on äärimmäisen vaikea asia.