Isot liikennehankkeet edistyvät Suomessa tuskallisen hitaasti budjettirahoituksen varassa. Esimerkiksi nopeat junayhteydet Turkuun, Tampereelle ja Itä-Suomeen vaativat uusia rahoitusmalleja.
Valtiovarainministeriön työryhmä esitteli torstaina mallin hankeyhtiöstä, joka toteuttaisi isoja liikennehankkeita etupainotteisesti. Hankeyhtiö voisi rakennuttaa hankkeen ja jatkaa myös ylläpitäjänä ja omistajana. Yhtiömallia voitaisiin hyödyntää myös suunnitteluvaiheessa.
Hankeyhtiön osakkaita olisivat valtio ja kunnat, jotka myös osaltaan rahoittaisivat hanketta. Yhtiön tavoitteena olisi kuitenkin saada mahdollisimman paljon rahaa myös muista lähteistä. Mitä suurempi osuus voitaisiin kattaa muilla keinoin, sitä pienempi olisi valtion ja kuntien eli veronmaksajien osuus.
Käyttäjämaksuja ja EU-tukea
Loppurahoitusta voitaisiin valtiovarainministeriön mukaan saada käyttäjämaksuista, EU-tuesta, kiinteistökehittämisestä saatavasta arvonnoususta ja yksityisiltä uudesta väylästä hyötyviltä yrityksiltä.
Työryhmän mielestä hankeyhtiö voisi kilpailuttaa liikenteenharjoittajat esimerkiksi nopealla junayhteydellä. Kyseessä olisi kansainvälinen kilpailu ja hankeyhtiö valitsisi suurimman tulovirran ja parhaat palvelut tarjoavat yhtiön. Nopeasta yhteydestä ja siihen liittyvistä muista palveluista asiakkaat olisivat valmiita maksamaan korkeampia maksuja. Rinnalle pitäisi kuitenkin jäädä jokin vaihtoehtoinen väylä.
EU-tukea on mahdollista saada liikennehankkeille, jotka koskevat Euroopan laajuista liikenneverkkoa, TEN-T-verkkoa. Turku-Helsinki-väli on jo osa ydinverkkokäytävää ja tukikelpoinen. Tukea voitaisiin hakea myös Helsingistä pohjoiseen meneville nopean yhteyden radoille. Tukea voi hakea silloin, kun suunnittelutyöstä on olemassa hanke. EU:n seuraava rahoituskausi alkaa 2021.
Kiinteistökehityksestä rahoitusta
Aivan uusi rahoitustapa olisi kiinteistökehittäminen. Malli olisi sellainen, että osakkeenomistajat siirtäisivät hankeyhtiölle rakentamattomia tai hyödyntämättömiä kiinteistöjä, joille kaavoitettaisiin asuin- ja liikerakentamista.
Jos hankeyhtiö omistaisi kiinteistökehitettävät kiinteistöt, niin se voisi rahoittaa väylän rakentamista suoraan kiinteistöistä saamillaan myyntivoitoilla.
Myös jokin yksityinen yritys voisi olla mukana hankkeen rahoittamisessa, jos se saisi merkittävästi hyötyä rakennettavasta väylästä.
Valtiovarainministeriön mallissa pidetään mahdollisena myös, että jokin yksityinen sijoittaja eli käytännössä työeläkeyhtiöt olisivat valmiita sijoittamaan yhtiön omaan pääomaan. Tämä tietysti edellyttäisi, että sijoittaja saisi tuottoa eli osinkoja sijoitukselleen.
"Merkittävä linjaus"
Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) piti torstaina julkistettua hankeyhtiömallia merkittävänä uutena avauksena.
–Iso asia on se, että työryhmä on löytänyt perustelut sille, että hankeyhtiömallin kautta voidaan ryhtyä valmistelemaan isojen hankkeiden rahoittamista ja toteuttamista. On erilaisia elementtejä, joista rahoitus voisi löytyä. Tämä on uusi merkittävä linjaus. Tämä antaa mahdollisuuden jatkaa mallin valmistelua hyvässä yhteistyössä liikenne- ja viestintäministeriön kanssa.
Orpo sanoo, että työryhmän esitys antaa hallitusohjelmaneuvottelijoille eväitä tehdä ratkaisuja. Hankeyhtiöiden käytöstä liikennehankkeisiin päätettäisiin hallitusneuvotteluissa ja sitten hallitus valitsisi toteutettavat hankkeet.
–On mahdollista, että on monia hankeyhtiöitä valmistelemassa ja tutkimassa hankkeita, Orpo sanoo.
Hankeyhtiöiden määrä riippuu ennen kaikkea siitä, kuinka paljon muita rahoituslähteitä löytyy ja kuinka paljon jää veronmaksajille
Isoja liikennehankkeita ovat päärata, lentorata, Turun nopea yhteys ja itäisen Suomen nopea rata.
–Jäämeren rata ja Tallinnan tunneli ovat aivan erilaisia asioita. Niitä ei hankeyhtiömallilla olla rahoittamassa.
Lyly: Hankeyhtiö avaa mahdollisuuksia
Orpon mukaan mallin julkistaminen tuo eri puolille Suomea mahdollisuuden pohtia, voiko meidän kaupunki ja elinkeinoelämä lähteä tällaiseen hankeyhtiöön ja tuleeko siitä riittävä hyöty.
Työryhmän työssä mukana ollut Tampereen pormestari Lauri Lyly sanoo, että hankeyhtiö avaa mahdollisuuden Helsinki-Tampere-raideyhteyden nopeaan suunnitteluun ja toteutukseen.
–Hankeyhtiömalli avaa mahdollisuuden uusille toimijoille, kuten kaupungeille ja kunnille osallistua suurten infrahankkeiden toteuttamiseen ja rahoittamiseen.
Kuntien osallistuminen on Lylyn mukaan kiinni siitä, miten nopeammat yhteydet vaikuttavat saavutettavuuteen, aluetalouteen, alueen vetovoimaan ja kehitykseen, koska kyse on hyvin suurista summista. Lyly painottaa, että valtion rooli infrahankkeiden rahoittajana säilyy tulevaisuudessakin vahvana.
Turussa ja Oulussa hankeyhtiöön osallistuminen kiinnostaa
Turun kaupunginjohtaja Minna Arve uskoo Turun harkitsevan hankeyhtiöön osallistumista.
–Lähtökohtaisesti suhtaudumme positiivisesti sellaisiin malleihin, jotka nopeuttavat isojen hankkeiden eteenpäinmenoa.
Arve oli itse mukana valtiovarainministeriön työryhmässä. Hänen mielestään positiivista on sekin, että ministeriö lähti harkitsemaan tällaista uutta mallia.
–Kaupungin näkökulmasta isojen hankkeiden edistäminen nopeammalla aikataululla on tärkeää.
Oulun kaupunginjohtaja Päivi Laajala osasi odottaa työryhmältä uudenlaista mallia liikennehankkeiden rahoitukseen.
–Tuleeko tästä uudenlainen tapa rahoittaa merkittäviä liikennehankkeita muuallakin Suomea, hän miettii.
Työryhmän esitystä Laajala pitää erittäin mielenkiintoisena. Oulussa sitä aiotaan seurata tarkasti. Pohjoisessa muun muassa toivotaan, että juna Oulusta Helsinkiin nopeutuisi neljään tuntiin.
Laajalan mukaan Oulun kaupunki on kiinnostunut hankeyhtiön osakkuudesta, mikäli sellainen tilanne eteen tulee.
Hän muistuttaa, että kunnat ovat jo vuosien ajan ottaneet yhä enemmän rahoitusvastuuta valtiolle kuuluvista infrahankkeista. Esimerkiksi Oulun seudun kunnat maksoivat Eurooppa E4 -tien kunnostuksesta puolet.
Kirsi Turkki, Jaana Mattila
