Hallitusta muodostava kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo arvioi, että hallitusneuvottelujen talousasioita käsittelevältä ryhmältä saadaan ensi viikon alkupuolella talousraami. Siitä saadaan ohjeistusta siihen millaiseen talouden kehikkoon reformiryhmien tulisi tehdä omaa työtään.
Orpon mukaan nyt ei keskitytä siihen, mihin kaikkeen pannaan lisää rahaa, vaan uudistuksiin joita tarvitaan suomalaisessa palvelujärjestelmässä, taloudessa, työllisyydessä, koulutuksessa ja turvallisuudessa.
Orpo kertoi, että päivän hallitusneuvotteluissa ei ole ilmennyt suurta draamaa tai soviteltavia asioita.
Orpon mukaan nyt ei keskitytä siihen, mihin kaikkeen pannaan lisää rahaa, vaan uudistuksiin, joita tarvitaan suomalaisessa palvelujärjestelmässä, taloudessa, työllisyydessä, koulutuksessa ja turvallisuudessa.
– Reformipöytien ja talouspöydän välillä käydään koko ajan keskusteluita muun muassa siitä, millaisia taloudellisia resursseja tarvitaan reformien aikaansaamiseen ja mitkä olisivat hyviä kohteita, kun säästää pitää, Orpo sanoi tiedotustilaisuudessa torstaina.
Orpo kertoi, että hallitusneuvotteluissa ei ole toistaiseksi ilmennyt suurta draamaa tai soviteltavia asioita. Hänen mukaansa puheenjohtajapöydässä tiedostetaan, että kun työ menee pidemmälle, tulee eteen myös poliittisesti vaikeampia kysymyksiä, joihin tarvitaan puheenjohtajapöydän kannanottoa.
Kokonaisveroaste ei nouse
Ensi viikolla työnsä aloittaa muun muassa verotyöryhmä, kun talousraami on hahmoteltu riittävän pitkälle. Orpo ei vielä ottanut kantaa yksittäisiin veroihin.
– Ne yleislinjat, joista olemme puhuneet ja pitkälti sopineet ovat, että kokonaisveroaste ei nouse, eikä työhön ja yrittämiseen liittyviä veroja koroteta.
Veropohjasta pitää kuitenkin Orpon mukaan huolehtia ja raamien sisällä katsoa, miten veropohjaa voisi vahvistaa ja mistä voidaan kerätä valtiolle lisää tuloja ilman, että se haittaisi yrittämistä ja työntekoa ja investointeja.
– Verotyöryhmä käy läpi kaikki verolajit ja hakee sieltä ne parhaat ratkaisut, koska tuloistakin pitää huolehtia.
Ukrainan tukemista Orpo lupasi hänenkin hallituksensa jatkavan, mutta hän ei osannut ottaa vielä euromääriin kantaa.
– Se on yksi asia, joka pitää pyrkiä ennakoimaan täällä hallitusneuvotteluissa asiantuntijoiden kanssa.
Ei puututa Ylen sisältöihin
Orpolta kysyttiin tiedotustilaisuudessa, tuleeko hänen hallituksensa puuttumaan Ylen sisällöntuotantoon.
– Ei todellakaan tule puuttumaan sisältöihin. Pitää muistaa sekin, että Yle on eduskunnan alainen radio, Orpo sanoi.
Taustalla on se, että perussuomalaisten varapuheenjohtaja Sebastian Tynkkynen johtaa hallitusneuvotteluissa ensi viikolla työnsä aloittavaa ryhmää, johon kuuluvat viestintä ja digitalisaatio sekä media-asiat, kuten Yle.
Tynkkynen kysyi keskiviikkona Twitterissä, mitkä Ylen kanavat ja sisällöntuotanto eivät ole ihmisten mielestä välttämättömiä.
Orpo sanoi toivovansa kaikkien ymmärtävän, että ryhmissä käydään yhdessä keskustelut sisältöasioista.
Perussuomalaiset ja kokoomus ovat esittäneet leikkauksia Ylen budjettiin.
Orpo kannattaa aseapua Ukrainalle
Aiemmin tänään Orpo sanoi pitävänsä hyvänä asiana, että väistyvä hallitus valmistelee uutta aseapua Ukrainalle. Orpo kommentoi asiaa saapuessaan hallitusneuvotteluihin Säätytalolle.
– On hyvä, että toimitusministeristö tätä valmistelee. Katsotaan aikanaan sitä, miten päätöksenteko tehdään, mutta kaikki tuki tälle työlle ja Ukrainalle, Orpo sanoi.
Puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) sanoi eilen illalla Ylen A-studiossa, että uudesta aseapupaketista on tarkoitus päättää lähiviikkoina.
STT kertoi vaalien alla, että puolustusministeriö oli etukäteen selvittänyt oikeuskanslerilta, voiko myös toimitusministeristö valmistella aselähetyksiä Ukrainalle. Oikeuskansleri Tuomas Pöysti kommentoi tuolloin STT:lle, että kyse on jo tehdyn sitoumuksen jatkamisesta. Asia siten voisi kuulua toimitusministeristön toimivaltaan, ellei avun määrä ja luonne olennaisesti muutu.
Myös Kaikkonen viittasi eilen Ylellä oikeuskanslerin kanssa tehtäviin linjauksiin. Hän luonnehti uutta pakettia jämeräksi. Sen sisältöä hän kommentoi viittaamalla siihen, että Ukraina on painottanut ilmatorjuntaa.
Kyseessä olisi Suomen 16. sotilaallinen avustuslähetys Ukrainalle. Aikaisempien toimitusten korvaamisesta syntyvä yhteisarvo on ollut noin miljardi euroa, ja niistä on päätetty keskimäärin kerran kuukaudessa viime vuoden helmikuusta alkaen.
Uuden apupaketin valmistelusta kerrottiin eilen, kun Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi vieraili Suomessa.
– Mutta kyse ei ole niinkään apupakettien määrästä kuin (niiden ansiosta) säästyvien ihmishenkien määrästä, Zelenskyi sanoi.
Apupaketit hyväksyy lopulta presidentti Sauli Niinistö.