Hallituksenmuodostaja Petteri Orpon (kok.) mukaan kehitysyhteistyöhön liittyvistä erimielisyyksistä puolueiden kesken ei kannata tehdä liian isoa numeroa. Asiasta on eri näkemyksiä, mutta hän uskoo ratkaisujen löytyvän.
Talousraamit saatiin tiistaina valmiiksi, mutta joihinkin kohtiin jäi Orpon mukaan eriäviä näkemyksiä.
– Jossain vaiheessa nämä euromääräiset näkemyserot pystytään ratkomaan. Se on tyypillinen asia, jossa on kaksi erilaista mielipidettä, hän sanoi tiedotustilaisuudessa Säätytalossa.
Raamit on annettu uudistuksista neuvotteleville pöydille työn tueksi. Ne sisältävät muun muassa esityksiä säästösuunnitelmista.
Orpo ei avannut, minkälaisia euromääräisiä näkemyseroja puolueilla on julkisuudessa olleen kiistanaiheen eli kehitysyhteistyön rahoituksen lisäksi. Hän tyytyi sanomaan, että indeksit ovat pöydällä.
– Noin 60 prosenttia valtion menoista on sidottu indeksiin. Aika helppo tapa säästää on se, että jarrutetaan menojen lisäämistä eli indeksejä. Ne käydään läpi yksi kerrallaan.
Orpo korosti, että päätöksillä ei ole vaikutusta eläkeläisten toimeentuloon.
– Turvallisuudesta ja koulutuksesta halutaan myös pitää huolta, hän sanoi.
Kehitysyhteistyöhön 1,5 miljardia viime vuonna
Perussuomalaiset ajaa mahdollisimman suuria leikkauksia kehitysyhteistyövaroihin. Sen sijaan RKP ei ole valmis tekemään suuria leikkauksia kehitysyhteistyövaroista. RKP haluaisi pikemminkin lisätä niiden tason 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta.
Kun kaikki valtion menot pitää käydä läpi, myös kehitysyhteistyön määrärahoja pitää Orpon mukaan katsoa sillä silmällä.
– Kyllä sieltäkin pitää voida leikata.
Suomen kehitysyhteistyömenot olivat ulkoministeriön mukaan viime vuonna yhteensä 1,5 miljardia euroa, mikä on 315 miljoonaa euroa enemmän kuin edellisvuonna.
Viime vuosina osuus bruttokansantuotteesta on ollut karkeasti noin 0,4–0,5 prosenttia.
"Ukrainan auttamisen voi nähdä kehitysyhteistyönä"
Perussuomalaisten puheenjohtajan Riikka Purran mukaan osa Suomen kehitysyhteistyörahoista voitaisiin siirtää Ukrainan auttamiseen. Ukrainan pitää hänestä olla humanitaarisen auttamisen pääkohde.
RKP:n puheenjohtajan Anna-Maja Henrikssonin mukaan Ukrainalle pitää maksaa tukea vielä pitkään, mutta se ei tarkoita, että kaiken muun voi unohtaa.
Orpo sanoi tiedotustilaisuudessa, että Suomen tehtävä on auttaa Ukrainaa aseellisesti, humanitaarisesti ja poliittisesti.
– Minusta on hyvin perusteltua, että kun puhutaan Ukrainan humanitaarisesta auttamisesta, puhumattakaan jälleenrakentamisesta, voidaan ne nähdä kehitysyhteistyönä. Tiedän, että tästä meillä on hyvin samanlainen näkemys, hän sanoi.
Orpo ei vähentäisi ministerien määrää
Orpolta kysyttiin myös tarpeesta vähentää ministerien määrää, kun isoja säästöjä haetaan julkiseen talouteen joka puolelta. Orpo ei pitänyt ajatusta kannatettavana.
– Jos reformeilla ja tärkeillä ministeriöillä ei ole omaa ministeriä, se kuormittaa muita, ja jotain jää hoitamatta.
Hänen mukaansa muun väen määrää ministeriössä voisi sen sijaan vähentää, vaikkei ministereitä olisikaan aiempaa vähemmän. Hänen mukaansa edellisen hallituksen avustajamäärä oli niin suuri, että sitä pitää supistaa ja tarkastella kriittisesti.
Orpo viittasi kokemuksiinsa Juha Sipilän (kesk.) hallituksessa, jossa ministerien määrän kunnianhimoisella supistamisellla "meinasi olla dramaattisia vaikutuksia työmäärään". Jari Lindström (sin.) uupui tuolloin työtaakan alle työ- ja oikeusministerinä.