Pääministeri Petteri Orpo (kok.) kertoi tänään Suomen aikovan tukea kolmella miljoonalla eurolla uutta rahastoa, jolla kehittyviä maita halutaan auttaa ilmastonmuutoksen aiheuttamien tuhojen käsittelyssä.
Orpo puhui asiasta aamupäivällä YK:n ilmastokokouksessa (COP28) Arabiemiraattien Dubaissa, jossa rahasto perustettiin.
Valtioneuvosto kertoi tällä viikolla tiedotteessa, että rahaston varoilla tuetaan kaikkein haavoittuvimpia maita ilmastonmuutoksen aiheuttamien tuhojen käsittelyssä.
Pääministeri sanoi Suomen olevan sitoutunut kehitysmaiden auttamiseksi maailmanlaajuisten ilmastotavoitteiden saamisessa ja varoitti ilmastotoimilla olevan kiire.
Suomen WWF:n ilmasto-ohjelman johtaja Bernt Nordman kiitteli tuoreeltaan Suomen lupausta, mutta arvosteli sitä, että Suomi on samalla leikannut ilmastorahoitusta.
– Suomen kolmen miljoonan euron rahoituslupaus vahinkoja ja menetyksiä korvaavaan Loss & Damage -rahastoon on tervetullut uutinen tilanteessa, jossa Orpon johtama hallitus on leikannut Suomen ilmastorahoitusta, Nordman viestitti sähköpostitse lähettämissään kommenteissa.
Orpo: Maailma tuskin saavuttaa alkuperäistä tavoitetta
Orpo varoitti, ettei maailma ole tätä tahtia saavuttamassa tavoitettaan rajoittaa ilmaston lämpenemistä maapallolla 1,5 asteeseen, koska ilmasto on jo lämmennyt 1,2 asteella.
– Ilmaston lämpeneminen on jo saavuttanut 1,2 celsiusastetta, mikä on aiheuttanut laajoja vahinkoja kaikissa maanosissa. Meneillään olevat sodat ja väkivaltaisuudet eri puolilla maailmaa vain pahentavat vaikutuksia, Orpo sanoi.
Hän peräänkuulutti kokouksessa myös yksityistä rahoitusta tavoitteisiin pääsemiseksi ja painotti myös yritysten ja kansalaisjärjestöjen vastuuta hallitusten toimien lisäksi.
– Suomessa olemme asettaneet kunnianhimoisen tavoitteen olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä ja hiilinegatiivinen pian sen jälkeen. Tämä tavoite voidaan saavuttaa vain vahvalla julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyöllä, Orpo sanoi.
Hiilinegatiivisuus tarkoittaa sitä, että valtion hiilinielut ovat suuremmat kuin sen päästöt. Esimerkiksi metsä on hiilinielu, koska sen kasvu sitoo hiilidioksidia.
WWF: Päävastuu on hallituksella
Orpo kehui myös suomalaisia yrityksiä, jotka ovat kehittäneet ilmastoystävällisiä tuotteita ja palveluja ja myyneet niitä maailmalle. WWF näpäytti kuitenkin päävastuun olevan Suomen hallituksella.
– On hienoa, että suomalaisten yritysten tarjoamilla ratkaisuilla voidaan vähentää päästöjä myös muissa maissa, mutta Suomen hallituksen päävastuu on Suomen rajojen sisältä tulevat päästöt ja täällä olevat nielut, WWF:n Nordman kritisoi.
Maailman ilmatieteen järjestön WMO:n mukaan ilmakehän kasvihuonekaasujen pitoisuudet olivat ennätystasolla viime vuonna. WMO varoitti asiasta marraskuun puolessavälissä.
Järjestön mukaan ennätystasolla olivat niin hiilidioksidin, metaanin kuin typpioksiduulin määrät, eikä nähtävissä ollut merkkejä laskusuunnasta.
Tavoitteisiin "ei päästä" ilman ydinvoimaa
Suomi vaati Dubain ilmastokokouksessa parinkymmenen muun maan joukossa myös ydinvoiman tuotantokyvyn kolminkertaistamista tulevina vuosikymmeninä.
Suomen lisäksi lausunnossa ovat mukana muun muassa Yhdysvallat, Japani, Iso-Britannia, Ranska, Marokko, Ruotsi, Unkari ja Puola. Lausunto on julkaistu kokonaisuudessaan Yhdysvaltain energiaministeriön verkkosivuilla.
Maiden mielestä ydinvoiman lisääminen on avainasemassa, kun pyritään kohti ilmastotavoitteita ja kasvihuonekaasujen nollaamista maapallolla.
Ydinvoiman tuotantokapasiteetti olisi maiden mukaan kolminkertaistettava vuoteen 2050 mennessä vuoden 2020 tasosta.
Lausunnossa lisätään, että tuotantokapasiteettia nostaessa tulisi huomioida kuitenkin maiden omat olosuhteet.
"Tässä ei ole mukana politiikkaa tai ideologiaa"
Ydinvoiman esittäminen merkittävimpänä vaihtoehtona fossiilisille polttoaineille herättää myös vastustusta, koska sen käyttöön liittyy turvallisuusriskejä sekä kysymys ydinjätteen loppusijoituksesta.
WWF:n Nordmanin mielestäkään uutta ydinvoimaa ei tarvita, vaan enemmän uusiutuvia energialähteitä.
– Emme väitä kenellekään, että tämä olisi kaikenkattava vaihtoehto kaikille muille energiavaihtoehdoille, sanoi Yhdysvaltain ilmastolähettiläs John Kerry COP28-ilmastokokouksessa.
– Mutta tiedämme, että nettonollatavoitteeseen (kasvihuonekaasuissa) ei voida päästä vuoteen 2050 mennessä ilman ydinvoimaa, koska tiede ja tosiasiat osoittavat tämän, hän sanoi.
– Nämä ovat vain tieteellisiä tosiasioita. Tässä ei ole mukana politiikkaa tai ideologiaa, hän sanoi.
Yhdysvalloilta tuntuva lahjoitus maailman ilmastorahastoon
Yhdysvallat lahjoittaa kolme miljardia dollaria eli lähes 2,8 miljardia euroa maailmanlaajuiseen ilmastorahastoon.
Kyseessä on maan ensimmäinen lahjoitus rahastoon lähes vuosikymmeneen.
Asiasta kertoi tänään Yhdysvaltain varapresidentti Kamala Harris, joka osallistui kansainväliseen COP28-ilmastokokoukseen Dubaissa presidentti Joe Bidenin sijasta.
Lahjoitus menee Pariisin ilmastosopimuksen alaiseen Vihreään ilmastorahastoon (Green Climate Fund), joka on YK:n ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen virallinen rahoitusmekanismi.
Harris sanoi Yhdysvaltojen näyttävän lahjoituksella esimerkkiä siitä, kuinka ilmastokriisiin tulee vastata. Lahjoitus vaatii vielä kongressin hyväksynnän.
- - - - -
Lähteenä myös uutistoimisto AFP.