Pääministeri Petteri Orpo (kok.) luonnehtii EU-komission budjettiesitystä sisällöllisesti positiiviseksi, mutta kooltaan liian suureksi.
– Tämä vastaa niihin suuriin haasteisiin, joita Eurooppa tällä hetkellä kohtaa, mutta toinen puoli on se, että budjetin kokonaistaso on liian korkea. Sisältö on hyvin pitkälle Suomen tavoitteiden mukainen, tästä työ alkaa, Orpo sanoi STT:lle keskiviikkoiltana.
EU-komissio julkisti keskiviikkona alkuillasta esityksensä EU:n budjetista vuosille 2028–2034. Komissio esittää budjetin tuntuvaa kasvattamista lähes 2 000 miljardiin euroon. Nykyinen budjetti on noin 1 200 miljardia euroa.
Suomi on toivonut budjetin olevan kohtuullinen, mitä se ei Orpon mukaan nyt ole.
– Sitä pitää alentaa jatkoneuvotteluissa ja uskon, että se tulee alenemaan.
Neuvotteluiden odotetaan jatkuvan noin kaksi vuotta, valmista ennustetaan tulevan kesällä 2027.
– Tämä on alku. Tässä ei vielä kannata tuomioita julkistaa.
Itärajan tuki jatkoneuvotteluista kiinni
Orpo alleviivaa sisällön olevan pitkälti Suomen tavoitteiden mukainen, sillä sieltä löytyy muun muassa Ukrainan tuen jatkaminen sekä reipasta panostamista puolustukseen ja kilpailukykyyn. Pääministerin mukaan Suomen kannalta on olennaista, että vaikka Suomen toivomaa erillistä välinettä itärajan tukemiseen ei nyt budjetissa ole, itäisten raja-alueiden painotus kuitenkin mainitaan useaan otteeseen budjetin yhteydessä.
– Se on sitten jatkoneuvotteluista kiinni, miten se konkretisoituu rahana.
Orpon mukaan puolustukseen rahat viisinkertaistetaan, "military mobilityyn" eli sotilaalliseen liikkuvuuteen kymmenkertaistetaan, rajaturvallisuuteen ja maahanmuuttoon panostus kolminkertaistetaan.
– Ne ovat erittäin kovia tasoja. Ne ovat painopisteitä ja tarvitsevat lisää rahaa, mutta jatkossa se sitten arvioidaan, kuinka paljon se nousu lopulta on.
Sotilaalliseen liikkuvuuteen panostaminen tarkoittaa pääministerin mukaan liikenneverkoston kehittämistä niin, että sotilaallisia varusteita, tarvikkeita, materiaaleja ja kalustoa pystytään nopeasti liikuttamaan muualta Euroopasta esimerkiksi itäiseen Suomeen ja Lappiin, jos tarve on.
– Suomi Venäjän rajavaltiona nimenomaan näistä pystyy hyötymään. Eurooppaa puolustetaan täällä.
"Emme kannata sellaista järjestelyä"
Suomelle on jatkoneuvotteluissa tärkeää kokonaistason alaspäin painamisen ja erillisen Itäraja-välineen lisäksi muun muassa suomalaisen ruuantuotannon turvaaminen. Siihen tullaan Orpon mukaan pistämään paljon paukkuja jatkoneuvotteluissa.
Suomi pitää hänen mukaansa tärkeänä myös, että tutkimukseen ja osaamiseen on riittävä rahoitus, kuten Horisontti-ohjelmaan, josta Suomella on isot saannot tai Erasmukseen, joka on tärkeä nuorille. Erasmus tarjoaa mahdollisuuksia opiskeluun, harjoitteluun ja vapaaehtoistoimintaan ulkomailla.
Suomi sen sijaan vastustaa ehdotusta uusista, elpymisvälineen kaltaisista EU:n lainanotolla rahoitettavista EU-tason rahoitusvälineistä.
– Me emme sellaista järjestelyä kannata.
Strand: Budjettiin saatava Itä-Suomi-paketti
Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Joakim Strand (r.) painottaa, että komission esitys on vasta ehdotus ja varsinainen työ vasta alkaa. Myös hänen mielestään budjettiesityksen 2 000 miljardin euron taso on liian korkea Suomelle nettomaksajana.
– Mistään ei ole vähennetty mitään, kaikkea on kasvatettu. Eihän se niinkään voi olla, meidän on kyettävä myös EU-tasolla priorisoimaan, Strand sanoi STT:lle.
Suomen EU-politiikassa on Strandin mukaan kolme fokusaluetta: kilpailukyvyn vahvistaminen, kokonaisturvallisuuden vahvistaminen ja puhtaan siirtymän ja biotalouden edistäminen.
Esityksessä on hänen mukaansa paljon näitä elementtejä.
– Olemme koko ajan korostaneet vaikuttamisessa tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa ja Horisontti-ohjelman rahoitus ilmeisesti kaksinkertaistuu ehdotuksessa. Sen mitä ehdin esitykseen tutustua, niin cleantechiä ja biotaloutta painotetaan. Siinä on paljon, paljon hyvää.
Strandin mukaan ehdotuksessa myllätään aika lailla uuteen uskoon koheesiopolitiikkaa ja kriteerejä, mutta näihin myös hänen mukaansa palataan vielä.
– Kyllä Suomen täytyy myös ajaa edelleen omaa erillistä rahoitusinstrumenttia Itä-Suomelle. Turvallisuuskysymys on sekin, että meillä on elinvoimainen Itä-Suomi. Jonkinlainen erillinen Suomi-paketti siihen on vielä saatava.
Eurooppaministeriä huolestuttaa vähän esityksen ajatukset lainatyyppisistä instrumenteista.
– Ne eivät ole suoraan elpymisvälineen kaltaisia, mutta suhtaudumme niihin silti hyvinkin varauksellisesti ja kielteisesti. Mitä tulee Ukrainan tukemiseen ja puolustuksen vahvistamiseen olemme avoimia erilaisille rahoitusratkaisuille. Se on eri asia.