Hallituksen talouspolitiikka herätti torstain kyselytunnilla runsaasti arvostelua. Pääoppositiopuolue SDP:n kansanedustaja Joona Räsänen luetteli, miten työllisyyskehitys on ollut tällä hallituskaudella Euroopan surkeinta, velkaantuminen on kasvanut nopeimmin Euroopassa, velkaa on otettu paljon ja konkursseissa on tehty 2000-luvun ennätys.
– Suomen talouskasvu on ollut maailman heikoimpien joukossa tämän hallituksen aikana, Räsänen totesi.
Pääministeri Petteri Orpo (kok.) vakuutti, että hallituksen keinot ovat olleet oikeita.
– Me teemme niitä uudistuksia, joita Suomessa olisi pitänyt tehdä jo vuosia tai vuosikymmeniä sitten: työmarkkinoihin, sosiaaliturvaan, verotukseen, luvitukseen, Orpo vastasi.
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela sanoi, ettei esimerkiksi työelämää koskevissa muutoksissa, kuten vientivetoisessa palkkamallissa tai paikallisen sopimisen lisäämisessä, ole kyse uudistuksista vaan työelämäheikennyksistä.
Orpo vastasi hallituksen yhden keskeisen ajatuksen olevan se, että jokainen suomalainen työikäinen ja työkykyinen ihminen on töissä. Uudistusten taustalla on hänen mukaansa ajatus siitä, että jokainen työtunti on kannattavaa tehdä.
– Meillä ei ole yksinkertaisesti varaa tässä maassa siihen, että meillä on liian monta ihmistä kotona, joiden ei kannata lähteä töihin. Siksi me olemme tehneet myöskin sosiaaliturvaan ja työttömyysturvaan uudistuksia, Orpo sanoi.
"Ei tarvita levottomuutta työmarkkinoille"
Hallituspuolue kristillisdemokraattien kansanedustaja Peter Östman kysyi elinkeinoministeri Wille Rydmanilta (ps.) tämän ajatuksia ammattiyhdistysliikkeen palkankorotusvaateista ja mahdollisista lakoista.
Rydman sanoi, ettei tässä tilanteessa tarvita ylimääräisiä levottomuuksia työmarkkinoille.
Hän totesi, että työehdoista ja palkoista sopivat työmarkkinaosapuolet, eivätkä ne ole hallituksen asia.
– Mutta toki peräänkuulutan malttia työmarkkinaosapuolilta tällaisessa tilanteessa, jossa kuitenkin inflaatio on taittunut ja korotkin laskevat, niin kansalaisten ostovoima kuitenkin lähtökohtaisesti kasvaa. Ja silloin voisi ajatella myös niin, että ehkä silloin maltillisemmat palkkaratkaisut olisivat myöskin niitä isänmaallisia tekoja, joilla luotaisiin enemmän pohjaa kestävälle talouskasvulle näinä vaikeina aikoina, jotka turvallisuuspoliittisestikin Suomelle paljon haasteita asettavat, Rydman sanoi.