Oppositiopuolueet esittelivät keskiviikkona pääministeri Petteri Orpolle (kok.) ehdotuksiaan Suomen talouskasvun siivittämiseksi. Pääministeri oli kutsunut oppositiopuolueet kahdenvälisiin tapaamiseen keskustelemaan kasvutoimista Suomelle.
Suurin oppositiopuolue SDP esitti hallitukselle ohjelmaa, jossa yhdistyvät veronkevennykset, investointien vauhdittaminen, työmarkkinatoimet ja pitkän aikavälin kasvurahoituksen vahvistaminen.
Puolue esitti muun muassa ansiotuloverotukseen puolen miljardin euron kevennystä alle 90 000 euron vuosituloille.
Rakennusalalle SDP suuntaisi tukipaketin, jolla vauhditettaisiin asuntomarkkinoita ja rakentamista. Energiamurrosta SDP tukisi 140 miljoonan euron korjausrakentamisen tukipaketilla.
SDP hakisi kasvuvoimaa myös pienyrityksistä muun muassa nostamalla arvonlisäverovelvollisuuden alarajaa 30 000 euroon. Puolue haluaa myös varmistaa työvoiman saatavuuden ja pitää nettomaahanmuuton vähintään 40 000 henkilössä vuosittain.
SDP esitti myös "miljardiloikkaa" kotimaiseen kasvurahoitukseen. Ehdotuksen mukaan valtio sijoittaisi omistuksiaan uudelleen sinne, mistä suurimmat tuotot ovat tulleet eli omistuksia siirrettäisiin listatusta omaisuudesta listaamattomaan kasvumarkkinaan. Mallissa sijoitettaisiin valtion pörssiosakkeita hallinnoivan Solidiumin omistuksia vuosittain vuoteen 2030 asti 200 miljoonaa euroa valtion pääomasijoitusyhtiön Tesin kautta yksityisiin kasvurahastoihin. Yhteensä sijoitettu summa olisi siis miljardi euroa.
Samalla houkuteltaisiin kotimaisia institutionaalisia sijoittajia sijoittamaan enemmän listaamattomiin yrityksiin yksityisten kasvurahastojen kautta.
Puheenjohtaja Antti Lindtmanin mukaan suomalaisen kasvurahoituksen vahvistaminen oli SDP:n ehdotuksista merkittävin. Lindtmanin mukaan Suomen ja koko Euroopan ongelma on se, että potentiaalisille kasvuyrityksille ei löydy rahoitusta liiketoiminnan kasvattamiseen globaaliin mittakaavaan.
– Tällä tavoin saataisiin merkittävä vahvistuminen – puhutaan miljardien vahvistumisesta – suomalaiseen kasvurahoitukseen ja sitä kautta hyvinvointiin ja talouskasvuun, Lindtman sanoi toimittajille eduskunnassa.
– Tällä hetkellä Suomessa ei ole yhtään yksityistä rahastoa, joka pystyisi rahoittamaan teollisen luokan kasvuyrityksiä, kun lähdetään tekemään hankkeita, jotka pyrkivät globaaliin mittakaavaan, Lindtman sanoi.
Keskusta esitti yhteensä 55 Suomen talouden kasvua vauhdittavaa ratkaisua pääministerille. Keskustan listassa keskeisessä roolissa on etenkin pienten ja keskisuurten yritysten pärjääminen.
Keskusta esitti esimerkiksi yritysten sisään jäävien voittojen verottamista ulos jaettavia vähemmän, investointihyvitystä muillekin kuin suurimmille yrityksille ja kotitalousvähennyksen parantamista hallituksen päättämän rajun heikentämisen sijaan.
Keskusta esitti myös työntekijöiden veroluonteisten maksujen alentamista, eläkeikään tuleville veroporkkanaa työuran jatkamiseen ja vanhempainetuuksien muuttamista vaiheittain verottomiksi.
Itäisestä Suomesta Keskusta tekisi erityistalousalueen kymmeneksi vuodeksi. Kokeilu sisältäisi esimerkiksi yritysten yhteisöveron huojentamista, opintolainahyvityksen, kevennetyn sähköverotuksen ja luvitusten nopeuttamista.
Puheenjohtaja Antti Kaikkonen sanoi keskustan olevan huolissaan Suomen suunnasta tällä hetkellä.
– Työttömyys on kasvanut korkeimmalle tasolleen yhdeksään vuoteen, velkaantuminen jatkuu kovaa vauhtia vaikka sen piti loppua, konkurssien määrä on korkeimmalla tasolla koko 2000-luvulla ja tavallisen suomalaisen verotus on nostettu korkeimmilleen kymmenen vuoteen. Suomen suunta on väärä ja tähän tarvitaan muutos, Kaikkonen sanoi toimittajille eduskunnassa.