Opposition historiallisella voitolla Turkin paikallisvaaleissa on myönteinen vaikutus Turkin demokratialle, arvioi Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Toni Alaranta. Tulos antaa hänen mukaansa toivoa siitä, että myös valtiotasolla voidaan palauttaa demokraattisempi järjestelmä.
– Se osoittaa, että vaaleilla on edelleen merkitystä, Alaranta sanoo STT:lle.
Turkin sunnuntaisissa paikallisvaaleissa maan tärkein oppositiopuolue CHP otti voiton presidentti Recep Tayyip Erdoganin AKP-puolueesta. Kyseessä on ensimmäinen kerta Erdoganin yli 20 vuotta kestäneellä valtakaudella, kun AKP ei ole vaaleissa suurin puolue kansallisella tasolla.
Turkkia on viime vuosina kuvailtu kilpailulliseksi autoritaariseksi valtioksi. Vaikka valtiolliset instituutiot ovat vahvasti Erdoganin ja AKP-puolueen hallussa, vaalituloksia ei pystytä laajamittaisesti manipuloimaan.
– Erdogan ei voi käyttää vaaleja ilman vaaleja, hänen vallankäytölleen on tärkeää että vaaleja käydään ja että hän menestyy niissä. Sen takia hänelle on aina iso ongelma, jos paikallisvaalitasollakin oppositio vahvistuu.
Pääsyyksi vaalitulokseen ja AKP:n kannatuksen putoamiseen Alaranta näkee Turkin ankean taloustilanteen. Inflaatio huitelee 67 prosentissa, ja Turkin liira on devalvoitu.
– Ihmiset ovat reagoineet varsinkin inflaatioon ja ostovoiman romahtamiseen. Osittain varmaan kyse on myös siitä, että peruskannattajakunta tekee eron presidentin ja puolueen välillä. Tämä ei sinänsä vielä välttämättä kerro presidentti Erdoganin suosiosta.
Erdogan haastettu
Kyseessä on ensimmäinen kerta Erdoganin yli 20 vuotta kestäneellä valtakaudella, kun AKP ei ole vaaleissa suurin puolue kansallisella tasolla. Tulos on siis historiallinen.
Toisaalta Alaranta muistuttaa, että valtionhallinto on yhä tiukasti Erdoganin hyppysissä, opposition liikkumatila on rajallinen, ja seuraavat presidentinvaalit ovat vasta 2028. Vaikka paikallisvaalien voitto helpottanee opposition toimintamahdollisuuksia, ei se muuta yhdessä yössä Turkin politiikan isoa kuvaa.
Nähtäväksi jääkin, vaikuttaako vaalitulos Erdoganin omaan poliittiseen tulevaisuuteen. Alaranta kuitenkin katsoo, että Erdoganin asema on nyt haastettu aivan eri tavalla kuin aiemmin.
– Varsinkin Istanbulin pormestari (Ekrem) Imamoglu selvästi nousee tässä sellaiseksi merkittäväksi kansalliseksi poliittiseksi johtajahahmoksi Erdoganin rinnalle.
Alaranta katsoo, että pääoppositiopuolue CHP on onnistunut hallinnoimaan suuria kaupunkeja, joissa sillä on ollut pormestarit jo aiemmin. Lisäksi CHP on onnistunut pidemmän aikavälin uudistuksissaan. Puolue kärsi pitkään konservatiiviäänestäjien keskuudessa elitistisestä ja uskonnolle vihamielisestä maineesta, mutta se on pystynyt pikku hiljaa muuttamaan imagoaan ja kosiskelemaan myös konservatiivisia äänestäjiä.
Kaduilla juhlittiin
CHP oli voitokas esimerkiksi maan suurimman kaupungin Istanbulin, pääkaupunki Ankaran sekä Izmirin kaupungin pormestarivaaleissa. Istanbulissa kymmenet tuhannet ihmiset suuntasivat kaduille juhlistamaan Imamoglun voittoa, joka tuli noin 51 prosentin kannatuksella.
– Toivon, että AKP tulee häviämään täysin Turkissa ja että se poistetaan vallankahvasta, Imamoglu sanoi Istanbulissa kannattajiensa edessä.
Osa Imamoglun kannattajista huusi "Turkki on sekulaarinen ja pysyy sekulaarisena" sekä "Tayyip, eroa!".
– Näiden vaalien jälkeen mielessäni ovat kansan antamat viestit kilpailijoillemme, hallitukselle ja presidentille, Imamoglu jatkoi.
Oppositio menestyi laajasti
Istanbul oli AKP-puolueen tärkein kohde, kun se yritti voittaa oppositiolta tärkeitä kaupunkeja. CHP oli kuitenkin voitokas myös perinteisesti AKP:ta vahvasti tukeneilla alueilla ja laajensi kannatusalueitaan suurista kaupungeista ja rannikoilta myös Turkin sisäosiin ja pikkukaupunkeihin. Vaalitulos oli puolueelle paras sitten 1970-luvun.
– Ne, jotka on jätetty huomiotta, lähettivät selkeän viestin maata hallitseville, Ankaran pormestari Mansur Yavas sanoi vaalitilaisuudessaan saatuaan hieman yli 60 prosenttia äänistä.
– Äänestäjät ovat päättäneet muuttaa Turkin olemuksen. He haluavat avata oven uudelle poliittiselle ilmapiirille maassamme, sanoi puolestaan CHP:n puheenjohtaja Özgür Özel.
Kaiken kaikkiaan paikallistasolla CHP sai CNN Türkin mukaan noin 34 prosenttia äänistä, kun taas AKP sai noin 32 prosenttia. Pormestarivaalien osalta luvut olivat puolestaan noin 38 prosenttia ja noin 35 prosenttia.
Erdogan lupasi kunnioittaa tuloksia
Presidentti Erdogan myönsi vaalitulosten olevan käännekohta Turkille, mutta lupasi kunnioittaa tuloksia.
– Valitettavasti emme saaneet tuloksia, joita halusimme, hän sanoi vaalitilaisuudessa Ankarassa.
Imamoglua pidetään laajasti Erdoganin ja AKP:n vahvimpana haastajana seuraavissa presidentinvaaleissa. Erdogan on tosin vihjaillut, että tämänvuotiset paikallisvaalit jäävät hänen viimeisiksi vaaleikseen.
Erdogan itse toimi kaupungin pormestarina vuosina 1994–1998. Hän kuvaili vastikään kampanjatilaisuudessa Istanbulia maan jalokiveksi ja aarteeksi. Istanbulin pormestarin virkaa pidetään merkittävänä astinlautana poliitikolle, joka haluaa tulla valituksi presidentiksi.
Turkkilaismediassakin vaalitulos nähtiin merkittävänä käännekohtana. Hallitukselle myönteiset sanomalehdet Hürriyet ja Yeni Safah katsoivat äänestäjien lähettäneen hallinnolle viestin. Hürriyetin kommentaattori Abdulkadir Selvi katsoi vaalituloksen johtuvan taloustilanteesta ja kuvaili uusien tuulien puhaltaneen Turkin läpi.
Oppositiota kannattava Cumhuriyet-lehti julisti opposition ottaneen "historiallisen voiton", ja Erdoganiin kriittisesti suhtautuva Sozcu-lehti puhui etusivullaan "vallankumouksesta vaaliuurnilla."
Väärinkäytöksiä ja levottomuuksia
Sunnuntaina kurdimyönteinen DEM-puolue sanoi havainneensa "lähes kaikissa kurdien maakunnissa" väärinkäytöksiä. Turkkilaisen MLSA-ihmisoikeusjärjestön mukaan myös ranskalaisilta vaalitarkkailijoilta oli evätty pääsy äänestyspaikalle alueella.
Paikallisviranomainen kertoi aiemmin sunnuntaina yhden ihmisen kuolleen ja 12:n haavoittuneen kahden ryhmän välillä syntyneessä yhteenotossa.
Yhteenotto tapahtui maan kurdienemmistöisessä kaakkoisosassa sijaitsevassa Agaclideren kylässä.