Hallituksen esitys lykätä viime vaalikaudella hyväksytyn vammaispalvelulain voimaantuloa sai tiistaina kylmää kyytiä oppositiolta asian lähetekeskustelussa. Kansanedustaja, entinen perhe- ja peruspalveluministeri Aki Lindén (sd.) sanoi pitävänsä huonona alkuna syysistuntokaudelle sitä, että heti ensimmäisessä istunnossa aloitetaan palveluiden leikkaaminen vammaisista.
Hän sanoi olevansa surullinen sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuson (ps.) puolesta, sillä he olivat tehneet erinomaista yhteistyötä viime vaalikaudella sosiaali- ja terveysvaliokunnassa.
– Nyt olette joutuneet tässä kuitenkin kokoomuksen politiikan käsikassaraksi, Lindén totesi.
Hän huomautti, että vammaispalvelulakia on valmisteltu pitkään ja voimassa oleva laki on vuodelta 1987.
– Tämä on paniikissa tehty säästöratkaisu, joka tulee kokonaan nyt sitten vammaisten haitaksi.
"Jos lapsen tilanne ei kiinnosta, kiinnostaisi edes vanhemmat"
Samaa viestiä jatkoi vihreiden puheenjohtaja Sofia Virta.
– Haluaisin muistuttaa, että me emme puhu nyt vain numeroista taulukoissa, me emme puhu vain euroista Exceleissä, vaan me puhumme suomalaisista ihmisistä, joihin tämä päätös, jonka tämä sali tekee tai jättää tekemättä, vaikuttaa.
Virta puhui erityisesti lasten näkökulmasta ja toi saliin viestin esimerkiksi autistiselta Nuutilta sekä kaksivuotiaan Benjamin vanhemmilta.
– Benjamin vanhemmat pyysivät, että jos heidän poikansa tilanne ei kiinnosta, niin kunpa tätä Orpon hallitusta kiinnostaisivat edes ne vanhemmat, joiden työkykyisyydestä voidaan pitää huolta sillä, että heidän poikansa saa ne vammaispalvelut, joita hän lapsuuden tueksi tarvitsee, Virta sanoi.
Keskustan kansanedustaja Markus Lohi sanoi olevansa surullinen siitä, että kun vielä maaliskuussa edellinen eduskunta oli valmis parantamaan vammaisten oikeuksia vuosien prosessin jälkeen, nyt hallitus on hakemassa säästöjä vammaisten ihmisten kustannuksella.
– Yhteiskunnan sivistystä mitataan sillä, miten se kohtelee heikommassa asemassa olevia, erityisesti vammaisia, kehitysvammaisia ihmisiä. Nyt mitataan tämän hallituksen sivistystä.
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson puolestaan korosti, että asiaa on turha väittää muuksi kuin säästötoimenpiteeksi.
– Tämä tulee hyvin selvästi ilmi hallitusohjelmasta, jossa lukee, että tavoitteena on julkisen talouden vahvistaminen, eli säästöjen hakeminen vammaisten ihmisten palveluista.
Ministerin mukaan ei kyse säästämisestä
Sosiaali- ja terveysministeri Juuso kiisti, että asiassa olisi kyse rahan säästämisestä.
Hän sanoi, että laki nuijittiin viime kaudella kiireessä läpi ja silloin eduskunnassa lakiesitykseen tehtyjen muutosten uskottiin olevan hyviä. Sen jälkeen alkoivat pohdinnat esimerkiksi lain soveltamisaloista, kustannusvaikutuksista ja hyvinvointialueiden mahdollisuuksista soveltaa lakia.
– Meidän tulee sitä soveltamista miettiä, että miten sitä sovelletaan. Jotta se on oikeudenmukainen ja kohtelee kaikkia samalla tavalla, Juuso sanoi.
Vammaispalvelulain piti tulla voimaan jo tämän vuoden lokakuussa. Hallitus esittää, että voimaantuloa lykättäisiin vuoden 2025 alkuun, jotta lain soveltamisalaa voidaan tarkentaa.
