Viime joulukuussa julkistetut Pisa-tulokset 2022 ovat herättäneet paljon julkista keskustelua. Suomalaisten nuorten osaaminen on heikentynyt kaikilla kolmella avaintaitoalueella: matematiikka, lukeminen ja luonnontieteet.
Tulokset eivät yllättäneet koulutuksen asiantuntijoita, sillä trendi on ollut laskeva jo pitkään. Tilanne on näkynyt myös koulutyön arjessa, sillä opiskelijoiden perustaitojen osaaminen on kirjavaa.
Pisa-tutkimukseen 2022 osallistui Suomesta 241 koulua ja vastauksia saatiin yli 10 000 nuorelta. Tulosten mukaan Suomen osa-alueiden väliset erot oppimisessa ovat kasvaneet.
Länsi-Suomen osaamistaso oli Suomen sisäisessä tarkastelussa keskiluokkaa. Kärkisijoilla oli pääkaupunkiseutu sekä Pohjois-Suomi.
Suomalaisessa koulutuspolitiikassa ja -järjestelmässä on pohdittava korjausliikkeitä. Tilanteen tekee mutkikkaaksi se, että ei ole tunnistettavissa yksittäisiä tai nopeita toimenpiteitä, vaan kehitystyötä on tehtävä usealla osa-alueella.
Vahva ja välittävä Suomi -hallitusohjelmaan on kirjattu mm. oppimisen tuen kokonaisuudistus, peruskoulun tulevaisuustyön aloittaminen vuonna 2024 sekä peruskoulun viikkotuntimäärän nostaminen vuonna 2025.
Hyviä uudistuksia, mutta ovatko nämä riittäviä toimenpiteitä.
Hyvien oppimistulosten saavuttamisessa tärkeää on myös oppilaitoksen arjen toiminta, jonka kivijalkana on henkilöstön osaaminen ja hyvinvointi. Moneen tärkeään asiaan voidaan vaikuttaa myönteisesti paikallisilla päätöksillä ja varmistaa oppilaitoksen hyvä arki.
Esimerkiksi oppilaitoksen johtaminen, henkilöstön osaaminen, toiminnan arviointi, kehittäminen, ryhmäkoot ja opiskelijahyvinvointi. Oppilaitoksen työilmapiiriin kokonaisvaltaisesti kannattaa panostaa.
Pasi Artikainen
FM, rehtori
Seinäjoen koulutuskuntayhtymän johtaja