Oppimistuloksia mittaava PISA 2015 -tutkimus antoi Suomelle kaksijakoisen viestin. Tutkimuksessa verrattiin 15-vuotiaiden osaamista yli 70 maassa. Toisaalta saamme olla edelleenkin ylpeitä suomalaisnuorten osaamisesta. Se on maailman huippuluokkaa: Suomi on edelleen koulutuksen kärkimaa.
Tutkimuksessa on myös tummempia sävyjä, sillä pistemäärät ovat olleet laskussa jo kymmenen vuotta. Tuloksissa on myös viestejä koulutuksen tasa-arvon heikkenemisestä. Erityisesti huolestuttavat poikien heikkenevät tulokset verrattuna tyttöihin. Missään muussa OECD-maassa ei ollut yhtä suurta eroa sukupuolten tulosten välillä. Mikä on se koulussa ja yhteiskunnassa tapahtunut muutos, joka selittää, miksi monia poikia ei enää kiinnosta koulun tarjoama oppimisen malli?
Oppimistuloksiin vaikuttavat monet asiat. Meillä Suomessa nimenomaan oppimiseen liittyvillä asenteilla, kiinnostuksella ja innostuksella on suuri merkitys. Motivaatio kasvattaa oppimista ja oppiminen vuorostaan lisää intoa ennestään. On tärkeää, että jokainen koululainen löytää vahvuutensa niin, että saa onnistumisen kokemuksia ja pääsee kiinni tähän myönteiseen kehään. Näyttää siltä, että liian monelta pojalta on nyt hukassa tämä halu ja into oppimiseen.
Uskon, että huomio kouluissa täytyy kiinnittää juuri uteliaisuuden, innostuksen ja kiinnostuksen herättämiseen. Tähän on nyt hyvä tilaisuus, kun peruskouluissa tulee käyttöön uusi opetussuunnitelma. Se vie oppimista pois pulpeteista, aukaisee ovia ympäröivään yhteiskuntaan ja korostaa jokaisen oppijan yksilöllisyyttä. Jokainen saa oppia eri tavalla ja eri tahtiin.
Uusien oppimisympäristöjen avulla toivon oppimisen olevan innostavampaa. Moni asia voidaan teknologian avulla opettaa kiinnostavammin. Tärkeää on samalla panostaa myös pitkäjänteisyyteen. Syvälliset perustaidot, kuten lukeminen ja laskeminen, eivät ole katoamassa minnekään. Ne antavat perustan kaikelle muulle oppimiselle.
Muutoksen peruskouluissa tekevät opettajat. Opetus- ja kulttuuriministeriö julkisti syyskuussa Uusi peruskoulu -ohjelman, johon hallitus sijoittaa 90 miljoonaa euroa. Se on iso raha näinä tiukkoina aikoina. Opettajien peruskoulutus ja jatkokoulutus uudistetaan, ja jokaiseen kouluun tulee tutor-opettaja auttamaan muita opettajia uusien opetusmenetelmien ja teknologioiden käytössä.
Luonnontieteissä ja matematiikassa hienoa työtä tekee Luma Suomi -ohjelma, joka muuttuu vuodenvaihteessa valtakunnalliseksi. Ohjelma antaa mahdollisuuksia kokeilla esimerkiksi robottien rakentamista, ohjelmointia tai matemaattista taidetta. Liikkuva koulu -ohjelma tuo tunnin liikuntaa jokaiseen koulupäivään. Uskon, että tämä tekee koulusta mukavamman erityisesti niille pojille, joiden on vaikea löytää motivaatiota pulpetissa istuen.
Haluamme, että koulu on paikka, jossa jokainen voi löytää yksilölliset vahvuutensa ja kokea onnistumisen tunteita. Tavoitteenamme on antaa lapsille ja nuorille maailmanluokan koulutus, joka samalla elää ja kehittyy muun yhteiskunnan mukana.
Sanni Grahn-Laasonen
Kirjoittaja on opetus- ja kulttuuriministeri.