Entisen Vaasa-opiston entinen Opistotalo maasillan kupeessa on muuttunut usean eri toimijan kotipesäksi.
Nykyään Funkkiksena tunnetun rakennuksen ensimmäisessä kerroksessa on värejä räiskyvä Kpanlogo Yede ry:n toimitila.
Rummutus johtaa huoneeseen, jossa on arviolta 50 erikokoista ja eriväriseen kangaspussiin verhoiltua afrikkalaista rumpua.
Vuonna 2011 perustettu yhdistys sai puheenjohtaja Suvi Syrjän mukaan alkunsa, kun Francis Oye muutti Suomeen opiskelemaan.
– Hän on järjestänyt kursseja, joissa opetetaan afrikkalaisten rumpujen soittoa ja afrotanssia. Tällaisia työpajoja on viety kouluihin ja vanhainkoteihin, Syrjä kertoo.
Lisäksi yhdistys järjestää Syrjän mukaan tyky-päiviä, tanssi- ja musiikkiesityksiä sekä erilaisia kulttuuritapahtumia, kuten Ago-festareita.
– Meillä on ajatus, että yhdessä tekemällä ja musiikin ja kulttuurin avulla ihmisten on helppo tulla yhteen ja tutustua. Yksi uusi painopiste on kansainvälisissä korkeakouluopiskelijoissa, Syrjä kertoo.
Vuokralaisten yhteinen toivomus
Kpanlogo Yede ry:n sihteerin Tuula Närvän mukaan on hienoa, että erilaisia toimijoita kerätään yhteen rakennukseen.
– Sijainti on hyvä ja tänne on helppo tulla, Närvä tuumii.
Syrjän mukaan uusissa toimitiloissa ei ole vielä päästy täysin vauhtiin.
– Esimerkiksi jotkin käytännön asiat, kuten yhtenevät aukioloajat, ovat vielä sopimatta. Kaikki tekevät muita töitä omilla tahoillaan, mikä vaikeuttaa aikataulutusta ja esimerkiksi pysyviin aukioloaikoihin sitoutumista.
Syrjä uskoo, että talossa syntyy hiljalleen yhteistoimintaa.
– Tuntuu, että se on myös talon vuokralaisten yhteinen toivomus.
Elokuvaa ja valokuvaa
Funkkiksen ensimmäisessä kerroksessa on toimintaa myös elokuvista ja valokuvauksesta kiinnostuneille.
Vaasassa jo 14 vuoden ajan toiminut Filmverkstaden järjestää kuvataiteilija Janika Herlevin mukaan muun muassa kaikille avoimia lyhytkursseja, jotka liittyvät analogiseen filmiin ja valokuvaan. Niihin voi tulla, vaikka ei olisi koskaan tehnyt mitään vastaavaa.
– Meillä on kaikki välineet kameroista lähtien. Pimiöissä on kemiat, joilla pystyy tekemään filmin alusta loppuun, Herlevi kertoo.
Elokuussa Funkkiksen tiloissa järjestetään Silver Records -festivaalin tapahtumia.
– Ohjelmassa on erilaisia työpajoja, esityksiä, elokuvanäytöksiä ja live cinema -performansseja, Herlevi kertoo.
Autotallista uusiin tiloihin
Filmverkstadenin jäsenet ovat Herlevin mukaan uusiin tiloihin todella tyytyväisiä.
– Aikaisemmin meillä oli vain yksi pimiö. Se oli pieni autotalli, jossa valokuvaan ja filmiin erikoistuneet ihmiset olivat kaikki samassa tilassa.
Uusissa tiloissa on analogisten filmien ja valokuvapapereiden käsittelyyn kaksi eri pimiötä.
Vanhalle kopiointikoneelle ja mahdolliselle animaatiopöydälle on oma huone. Lisäksi on työpajatila, jonka Filmverkstaden jakaa yhdessä Elokuvakeskus Botnian kanssa.
– Täällä voidaan järjestää elokuvanäytöksiä elokuville, jotka eivät välttämättä koskaan pääse isolle kankaalle. Meillä on ollut esimerkiksi tanssielokuvanäytöksiä, kertoo Elokuvakeskus Botnian toiminnanjohtaja Pia Murto.
Yksi 12:sta
Murron mukaan elokuvakeskuksia on Suomessa yhteensä 12 kappaletta.
– Me toimimme Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan alueella, Murto kertoo.
Elokuvakeskus Botnian toimintaan kuuluu muun muassa elokuva-alan ammattilaisten toimintamahdollisuuksien parantaminen, tasa-arvoinen näytöstoiminta, alueellinen vaikutustyö elokuva-alan hyväksi sekä elokuva- ja mediakasvatus.
Aiemmin yhdistyksen tilat sijaitsivat Vaasan pääkirjastossa.
– Vaikka käytössämme oli Draama-sali, mikä oli ihanaa, emme pystyneet hyödyntämään omia tilojamme muulloin kuin kirjaston aukioloaikoina.
Iso sijoitus Vaasaan
Murron mukaan entisen Opistotalon säilyttäminen Vaasan kaupungin omistuksessa ja tilojen vuokraaminen erilaisille toimijoille ovat iso sijoitus Vaasaan ja siellä asuviin ihmisiin.
– On äärimmäisen tärkeää, että meillä on elävä kulttuurikenttä. Se, että tilat löytyvät ja ne pidetään tarpeeksi edullisina, on todella iso sijoitus kaupungin omaan elinvoimaan.
Tulevaisuudessa Murto toivoo, että talossa voitaisiin järjestää kerran kuukaudessa kulttuurikahvila-tapahtumia.
– Sellaisia, joissa eri taiteenlajien ja kulttuurialan edustajat voisivat istua alas ja jutella. Inspiroitaisiin ja tuettaisiin toisiamme.
Audiovisuaalisia projekteja
Funkkiksen kolmannesta kerroksestakin löytyy elokuva-alan toimijoita.
Filmkollektivet Ekta keskittyy Martin Karlssonin mukaan audiovisuaalisten projektien, kuten musiikkivideoiden, dokumenttien ja elokuvien tuottamiseen.
– Tällä hetkellä työstämme lyhytelokuvaa lapsille, Karlsson kertoo.
Nelihenkisen yhdistyksen toimitila on pieni huone, jossa muun muassa kokoustetaan, editoidaan videoita ja tehdään musiikkia.
– Kaikki yhdistyksen jäsenet tekevät eri asioita. Me työskentelemme äänen, valokuvan, videon tai musiikin kanssa. Olemme hyvin monitaiteellinen yhdistys.
Filmkollektivet Ekta muutti Funkkikseen Vaasan kasarmilta. Susanne Hedmanin mukaan uusissa tiloissa on hyvä olla.
– Täällä on hyvä sisäilma ja lämmin. Tiloissa voi olla niin pitkään kuin haluaa, ilman päänsärkyä.
Funkkis saa kehuja myös arkkitehtuuristaan.
– Pidämme talosta. Se on hieno ja erityinen Vaasan katukuvassa, Karlsson sanoo.
Funkkis sopii luovaan työhön
Tekstiilitaiteilija Kaarina Heikinheimon ja koruyrittäjä Katharina Wikholmin työtilat ovat Funkkiksen kolmannessa kerroksessa.
Reilut kymmenen vuotta koruja tehnyt Wikholm kertoo käyttävänsä koruissaan paljon kierrätysmateriaaleja, kuten puuta ja nahkaa, joita hän värjää ja kuvioi eri menetelmillä.
– Annan luovuuden viedä. En ole asettanut itselleni rajoja, Wikholm kertoo.
Aiemmin Wikholm teki koruja kotonaan.
– Työskentely tahtoi mennä vähän sellaiseksi, että oli paljon asioita päällekäin, koti- ja muita juttuja.
Inspiraatiota Wikholm saa muun muassa luonnosta, muodoista ja väreistä.
– Värit ovat minulle todella tärkeitä. Ajattelen välillä myös väreissä. Se vain tulee jostakin.
Lisäksi Wikholm saa inspiraatiota talon muilta taiteilijoilta.
– Korujen tekeminen on aika yksinäistä työtä. On kiva, kun saa välillä tuulettaa ajatuksia muiden samanhenkisten kanssa.
Huoneellinen sukututkimusta
Taiteen lisäksi Funkkiksella voi sukeltaa sukututkimuksen syövereihin Vasanejdens släkt- och bygdeforskare -yhdistyksen tiloissa.
Huoneessa on hyllykaupalla monisteita, kirjoja ja mikrokortteja sekä niiden lukemiseen käytettävä laite.
– Tämä on meidän arkistomme ja kirjastomme, kertoo yhdistyksen puheenjohtaja Göran Fors.
Yhdistyksen jäsenet voivat käyttää kirjastoa sukututkimukseen.
– Jäseniä on yli 200, pääsääntöisesti Suomessa, mutta myös Ruotsissa ja USA:ssa. Kolmasosa on Vaasasta, kolmasosa Mustasaaresta ja loput muualta.
Yhdistys järjestää Forsin mukaan jäsentapaamisia seitsemän kertaa vuodessa.
– Ensi syksynä aiomme järjestää sukututkimuksen peruskurssin Mustasaaren aikuisopiston kanssa.
Aiemmin yhdistyksen tilat sijaitsivat Muottitiellä Strömberg Parkissa.
– Olimme syrjässä, ja tuntui, että meitä vieroksuttiin vähän. Nyt tulimme ihmisten ilmoille.
Opistotalosta Funkkikseksi
Valkoinen funkisrakennus maasillan kupeessa on tunnettu maamerkki Vaasassa.
Arkkitehti Erkki Huttusen suunnittelema rakennus valmistui vuonna 1939.
Silloisessa SOK:n liiketalossa toimi erilaisia vähittäismyymälöitä sekä ravintola vuoteen 1947 asti.
SOK toimi talossa 1970-luvun lopulle, ja Vaasan kaupunki osti tyhjilleen jääneen talon tammikuussa 1985.
Vaasa-opiston aika
Talo sai nimekseen Opistotalo, kun Vaasan työväenopisto muutti sinne vuonna 1987.
Samana vuonna taloon muutti myös Vaasan maakunta-arkisto, nykyinen Kansallisarkiston Vaasan yksikkö, jonka sisäänkäynti on Varastokadun puolella.
Lisäksi talossa toimi hetken aikaa osa Kuula-opistosta, joka kuitenkin lähti talosta sisäilmaongelmien vuoksi vuonna 2011.
Vaikka vapautuneet tilat remontoitiin työväenopiston käyttöön, se muutti talosta vuonna 2016, ja talo jäi tyhjilleen.
Vuonna 2023 Vaasan kaupunki päätti ryhtyä vuokraamaan Opistotaloa kulttuuritoimijoille sekä kolmannen sektorin toimijoille.
Viime syksystä lähtien entisen opistotalon tiloissa on toiminut parikymmentä tekijää kuvataiteen, musiikin, teatterin, elokuvan ja tanssin aloilta.
Vaasalaiset ehdottivat uutta nimeä
Tänä keväänä entinen Vaasan opistotalo sai uudeksi nimekseen Funkkis.
Vaasalaiset saivat helmikuun aikana ehdottaa Opistotalolle uutta nimeä muun muassa kaupungin sosiaalisen median kanavissa.
Nimiehdotuksia tuli yhteensä yli 300, joista Vaasan kaupungin työryhmä valitsi lopullisen voittajan.
Voittajaksi valikoitui nimi, joka toimii hyvin eri kielillä, ja jonka eri muodot saivat eniten yleisöääniä.
Nimi Funkkis kuvastaa työryhmän mukaan rakennusta ja sen arkkitehtonista tyyliä sekä herättää mielikuvia toiminnallisuudesta.
Lähteet: Vaasan kaupunki sekä Erkki Salmisen artikkeli: ”Opistotalo oli alun perin vilkas liikerakennus”, www.vaasalehti.fi 7.12.2023.