Saitko viime viikolla Kelalta paksuhkon kirjeen, jossa ehdotetaan, että maksat opintotukea takaisin noin 1 300 euroa? Tämä on Kelan tilastojen mukaan keskimäärin summa, joka yhdeltä henkilöltä peritään liikaa maksetusta opintotuesta takaisin.
Viime viikolla Kela lähetti 34 100 opintotuen takaisinmaksukehotusta opintotukea saaneille. Takaisinperintöjen yhteenlaskettu määrä on 46,6 miljoonaa euroa.
Kyse on verovuodesta 2015, jolloin noin 326 100 opiskelijaa sai opintotukea. Euromäärä ei kuitenkaan ole lopullinen, sillä osa päätösehdotuksista käsitellään uudelleen.
– Tällä hetkellä systeemissä ei ole muuta vaihtoehtoa kuin lähettää päätösehdotukset koko vuoden tiedoilla. On asiakkaan tehtävä selvittää, miten vuositulo jakaantui opiskeluajalle ja muulle ajalle, sanoo Kelan vastaava suunnittelija Ilpo Lahtinen.
Selvityksen tekeminen kannattaa osalle. Takaisinmaksettavan opintotuen määrä pienenee selvityksen jälkeen noin neljäsosalla opintotuen saajista, Lahtinen sanoo.
Jos opintotuen saaja on aloittanut tai valmistunut kyseisenä vuonna, tulorajan ylittyminen voi johtua siitä, että opiskelija on tienannut pääosan tuloistaan valmistumisensa jälkeen. Harvinaisempaa on, että opintotuen saaja olisi saanut pääosan vuosituloistaan ennen opintojensa aloittamista, mutta Lahtisen mukaan heitäkin on jonkin verran.
"Pysynyt hämmästyttävän samoissa määrissä"
Lahtinen sanoo, että takaisinperittävän opintotuen euromäärä on pysynyt viime vuosina hämmästyttävän samoissa määrissä. Vuonna 2016 se oli yhteensä 45,5 miljoonaa euroa, edellisvuonna 43,9 miljoonaa euroa ja sitä edeltävänä vuonna 45,3 miljoonaa euroa.
– Normaali kehitys olisi se, että kun tulorajat eivät ole muuttuneet, vuosi vuodelta tulisi enemmän takaisinperintää.
– Mutta kun työllisyystilanne on pysynyt edelleenkin huonona, oletettavasti se on selitys siihen, minkä takia takaisinperintää ei ole tullut enempää, vaikka tulorajat eivät ole nousseet. Eivät varmasti opiskelijat ole päässeet töihin siinä määrin kuin olisivat toivoneet, Lahtinen sanoo.
Tyypillinen tilanne on se, että opiskelija nostaa opintotukea yhdeksän kuukauden ajalta. Vuosituloraja on tuolloin noin 12 000 euroa. Se on ollut sama vuodesta 2008 saakka.
Tulojen selvittämiseen tarvitaan palkkatodistus
Jos opiskelija haluaa selvittää tulonsa, hänen on esitettävä Kelalle palkkakuittinsa tai -todistuksensa kyseiseltä vuodeta. Kahden vuoden takaisiin todistuksiin ei ole mukava palata, jos niitä ei ole ymmärtänyt säilyttää, myöntää Lahtinen.
– Meillä ei vielä ole rekisteriä, jossa kuukausikohtaisesti nähtäisiin tulon maksuajankohtia, hän sanoo.
Vuonna 2019 käyttöön otettavasta kansallisesta tulorekisteristä odotetaan helpotusta opintotuen vuositulovalvontaan. Kelassa nähdään, että suurin hyötyjä olisi opintotuen saaja, jonka ei tarvitsisi jatkossa tehdä selvitystä tuloistaan.
– Kela pystyy rekisteristä katsomaan tulon maksupäivän ja -kuukauden. Päästään kuittien toimittamisesta Kelalle valtaosin eroon, Lahtinen sanoo.
Kansallisen tulorekisterin ylläpitäjä ja sen tietojärjestelmän hankkija on Verohallinto. Hankejohtaja Terhi Holmströmin mukaan rekisteri saadaan käyttöön aikataulun mukaisesti vuonna 2019. Viime syksyllä Verohallinto tiedotti, että se tilaa tulorekisterin ohjelmistoyhtiö Digia Finland Oy:ltä.
Tulorekisterillä tavoitellaan byrokratian vähentämistä, ja tulotiedosta hyötyisivät kansalaisen tulotietoja tarvitsevat tahot, kuten Kela.
Rekisteri tarvitsee oman lainsäädännön, jota valmistellaan valtiovarainministeriössä. Se on tarkoitus viedä eduskunnalle vielä tämän vuoden aikana. Tulorekisterin valmistelutyössä ovat mukana myös työnantaja- ja työntekijäkeskusjärjestöt.
Opintotuen takaisinmaksun käsittelyssä rekisteri säästäisi opiskelijaa byrokratialta vasta vuonna 2021, sillä opintotukea peritään takaisin takautuvasti.
Laura Myllymäki/Lännen Media