Opiskelijoihin kohdistuvat leikkaukset eivät saa Seinäjoen ja Vaasan ammattikorkeakoulujen opiskelijakuntien johdossa hyväksyntää.
- Opintotukea on uudistettu jo 10 vuotta ilman, että seurauksia on arvioitu pitkällä aikavälillä, Otto Mantere sanoo.
Mantere toimii Seinäjoen ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan (Samo) hallituksen puheenjohtajana. Hänen mielestään on oikeutettua, että opiskelijat vaativat riittävää opintotukea, vaikka kriitikot muistuttavat, että ennenkin on opiskeltu pelkällä lainalla.
- Suomessa on ollut maailman parasta koulutusta, ja opintotuen ansiosta kouluttautua on voinut taustasta riippumatta. Sitä paitsi ennen työpaikka valmistumisen jälkeen on ollut taattu. Näin ei ole enää.
Vaasan ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan hallituksen puheenjohtaja Tommi Halkosaari arvioi, että jos opintotuen lainapainotteisuutta lisätään, se nostaa kynnystä hakea korkeakouluun.
- Kyllä itsekin miettisin uudestaan, jos kouluun pitäisi mennä pankin kautta.
Halkosaaren mielestä tässä tilanteessa olisi hyvä nähdä, mihin kannattaa panna rahaa. Hän sanoo, että 90-luvun laman jälkeenkin huomattiin, että koulutukseen satsaaminen kannattaa.
- Kun saamme osaajia, siitä syntyy uusia innovaatioita ja siitä se nousu lähtee.
Koulutuslupauksen pettämistä Mantere ja Halkosaari pitävät järkyttävänä.
– Ei Suomen taloustilanne voinut muuttua parissa kuukaudessa merkittävästi. Olisivat sitten sanoneet, että koulutusta ei säästetä leikkauksilta, Mantere toteaa.
Mantere sanoo, että monet nuoret tuntevat nyt tulleensa huijatuksi. Kun nuorten luottamus poliitikkoihin on jo valmiiksi alhaalla, usko politiikkaan rapautuu entisestään.
Lue lisää kommentteja hallitusohjelmasta tiistain lehdestä.
OONA LOHILAHTI