Vaikka kunnat menettävät sote-palvelut, niille jää erittäin merkittäviä tehtäviä.
Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) kertoo Lännen Medialle, että lukiot ja ammatillinen koulutus säilyvät kuntien ja muiden nykyisten järjestäjien vastuulla.
Vuoden 2019 alusta lähtien monet tehtävät siirtyvät 18 itsehallinnollisen maakunnan järjestettäviksi. Julkisuudessa on spekuloitu, saavatko maakuntavaltuustot päätösvallan ammatillisesta koulutuksesta. Eivät saa, opetusministeri leikkaa spekulaatioilta siivet.
– Ammatillisen koulutuksen siirto itsehallintoalueiden vastuulle ei sisälly ammatillisen koulutuksen uudistukseen, josta on sovittu yksityiskohtaisesti hallitusneuvotteluissa, kärkihankkeiden toimintasuunnitelmassa ja osaamisen ministerityöryhmässä, Grahn-Laasonen painottaa.
– Jos kokonaisuus siirrettäisiin itsehallintoalueille, nykyinen rikas ja monipuolinen järjestäjäkenttä romuttuisi. Ammatillista koulutusta järjestävät kunnat, kuntayhtymät, yritykset ja säätiöt. Kuntayhtymiin ja yksityisten järjestäjien hallintoon voidaan valita koulutuskysymyksiin erikoistuneita päättäjiä. Pelkään, että asiantuntemus ja paikallistason yhteydet työelämään ja yrityksiin heikkenisivät, jos järjestäminen siirtyisi isoille itsehallintoalueille, opetusministeri toteaa.
Rahat saattaisivat hukkua maakuntahallintoon
Opetusministeri arvioi, että 18 järjestäjän malli heikentäisi koulutuksen tehokkuutta. Nykymallissa opetusministeriö pystyy koulutuksen järjestämisluvilla paimentamaan valtakunnallista kenttää kokonaisuutena.
– Järjestämisluvan saamisen jälkeen rahoitus menee valtiolta suoraan koulutuksen järjestäjälle, eikä välissä ole kuntaa, itsehallintoaluetta tai mitään väliporrasta. Malli on erittäin toimiva, eikä rahoitus huku matkalla vaan käytetään yksinomaan koulutukseen. Pystymme katsomaan, missä ja miten on järkevintä järjestää esimerkiksi metsäkoneiden ja nostureiden kuljettajien, hevosalan tai liikunta-alan koulutus, opetusministeri havainnollistaa valtakunnallisen ohjauksen tärkeyttä.
Siirto saattaisi vaarantaa koulutuksen rahoituksen.
– Jos koulutuksen rahoitus kytkettäisiin itsehallintoalueiden budjetteihin, se voisi johtaa uusiin koulutusleikkauksiin, mikäli sote-palvelujen kustannukset eivät pysyisi kurissa. Näen sen uhkana, hän korostaa.
Grahn-Laasosen linjaus tarkoittaa, että suurin vastuu suomalaisten sivistyksestä säilyy kunnanvaltuutetuilla ja kuntien virkamiehillä, jotka tekevät jatkossakin varhaiskasvatusta, peruskoulua, lukioita ja ammatillista koulutusta koskevat paikallistason päätökset.
370 tutkintonimikkeen viidakkoa harvennetaan
Ministeri kannustaa nykyisiä järjestäjiä vapaaehtoisiin yhdistymisiin, ennen kuin ministeriö uudistaa kaikki ammatillisen koulutuksen järjestämisluvat vuoden 2018 alkuun mennessä.
– Vaikka siirtoa itsehallintoalueille ei tehdä, oppilaitosverkostoa pitää kehittää. Meillä on 190 miljoonan euron säästöpaine. Kannustan voimakkaasti etsimään leveämpiä hartioita ja purkamaan päällekkäisyyksiä. Uuteen lainsäädäntöön tulee yksi järjestämislupa, joka kattaa niin nuorten kuin aikuistenkin koulutuksen.
Grahn-Laasonen mainitsee esimerkin kotikunnastaan Forssasta, jossa nuoria kouluttava Forssan ammatti-instituutti ja aikuisoppilaitos Faktia ovat yhdistyneet.
– Jos nyt etsitään vapaaehtoisesti uusia tapoja toteuttaa koulutusta, laatu ei kärsi leikkauksista tai kärsii mahdollisimman vähän.
2+1-malliset ammattitutkinnot tulevat
Myllerrys kattaa lainsäädännön, rahoituksen, tutkintorakenteet ja oppimisympäristöt. Grahn-Laasonen haluaa selkiyttää 370 erilaisen nimikkeen tutkintoviidakkoa.
– En yhtään ihmettele, jos nuoret ja aikuiset ovat vähän pihalla siitä, mitä heidän kannattaa opiskella, kun on 370 erilaista nimikettä. Teemme laaja-alaisemmat tutkinnot, joihin sisältyvät erikoistumismahdollisuudet ja yksilölliset opintopolut, Grahn-Laasonen kertoo.
Keskeisenä tavoitteena on lisätä työpaikoilla oppimista ja digitalisaatiota.
Ammatillisessa koulutuksessa lähdetään työelämän osaamistarpeista. Koulutussopimus, jossa opiskelija oppii yrityksessä, mutta saa opintotukea ja tuekseen oppilaitoksen, on tulevaisuutta – samoin 2+1-mallinen ammattitutkinto, jossa kokonainen lukuvuosi vierähtää työssä. Valmista pitäisi olla vuoden 2018 alkaessa.
Yleissivistävä ja jatko-opintoihin valmistava lukiokoulutus pidetään erillään työelämään valmistavasta ammatillisesta koulutuksesta.
LAURI NURMI / LÄNNEN MEDIA