Työhyvinvointi on pysynyt opetusalalla pitkälti entisellään, selviää Opetusalan Ammattijärjestön (OAJ) tuoreesta työolobarometristä.
Vuoden 2023 kyselyyn vastanneista lähes 70 prosenttia on erittäin tai melko tyytyväisiä nykyiseen työhönsä.
– Vaikka oppilaitosten arkea käsitellään mediassa usein uhkien ja kriisien kautta, tilastoissa ei mitään äkillistä huononemista näy, sanoo OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto tiedotteessa.
Murto kertoo STT:lle haastattelussa, että tämän vuoden barometrissä ei tutkittu sitä, onko moni opettaja miettinyt alanvaihtoa.
– Hyvää tässä ylipäätään on se, että yleisesti ottaen heikkenevä suunta on pysähtynyt. Korona-aikaan hyvinvointi oli selkeästi koetuksella ja kuormitusta paljon. Enää ei ole ollut alanvaihto niin isosti esillä, hän toteaa.
Ammatilliset opettajat tyytymättömiä työhön
Työtaakka koetaan suureksi etenkin ammattikorkeakouluissa, jossa näin kokee 73 prosenttia vastaajista. Vielä kolme vuotta sitten työmäärän ilmoitti olevan liian suuri 54 prosenttia vastaajista.
Ammattikorkeakouluissa tehtiin töitä barometrin mittausviikolla keskimäärin 46 tuntia.
Varhaiskasvatuksessa tilanne on parantunut edelliseen kyselyyn verrattuna, sillä nyt työmäärän kokee liian suurena 61 prosenttia vastaajista. Aiemmin osuus oli 69 prosenttia.
Kaikkiaan työtyytyväisyys on huonontunut ammattikorkeakouluissa ja ammatillisella toisella asteella.
– Lähes kaikki indikaattorit osoittavat heikentynyttä työtyytyväisyyttä ja -viihtyvyyttä ammatillisessa koulutuksessa. Takana on jo monia ammatilliseen koulutukseen kohdistuneita leikkauksia, ja nykyhallitus aikoo jatkaa leikkausten tiellä, kertoo tiedotteessa OAJ:n lakiasiainjohtaja Ulla Walli.
Hallitus päätti esimerkiksi kevään kehysriihessä leikata ammatillisesta koulutuksesta 100 miljoonaa euroa.
Oppivelvollisuuden laajentaminen lisäsi kuormitusta
Ammatillisen koulutuksen tulosten huonontumisen taustalla OAJ:n puheenjohtaja Murto näkee myös oppivelvollisuuden laajentamisen vuonna 2021. Tällöin ammatilliseen koulutukseen on tullut entistä enemmän tukea tarvitsevia, huonosti voivia oppilaita.
– Se on asia, mihin pitäisi viipymättä havahtua, hän sanoo.
Määräaikaisten opettajien määrä on Murron mukaan edelleen alalla ongelma. Määräaikaisia opettajia on jäänyt ilman kesäajan palkkaa korkeakoulutettujen työmarkkinajärjestö Akavan mukaan esimerkiksi siksi, että kunnat palkkaavat opettajan säästösyistä vain opetuskuukausiksi.
– Pahoin pelkään, että kuntatalouden heikkenevä tilanne johtaa siihen, että kunnat ryhtyvät entisestään käyttämään määräaikaisuuksia. Se ei ole kestävä tie, Murto sanoo.
OAJ:n mukaan vuonna 2022 kunnan opetusalalla määräaikaisia oli työntekijöistä vajaa neljäsosa.
Naisten ja miesten välillä eroja vastauksissa
Kyselyn perusteella naiset kokevat miehiä enemmän töiden jakautuvan epätasaisesti. Samoin naiset kokevat miehiä enemmän, etteivät voi vaikuttaa omiin töihinsä.
– Huolestuttavaa on myös, että vastaajat kokevat työyhteisöjen yhteisöllisyyden tunteen vähentyneen, Walli sanoo tiedotteessa.
Vastausten perusteella oppilaitosten turvallisuus on parantunut, sillä vain joka kymmenes vastaaja kertoo kohdanneensa väkivaltaa työpaikallaan tai töissään. Eniten väkivaltaa koetaan varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa.
OAJ:n viime vuoden marraskuussa jäsenilleen toteuttamaan kyselyyn vastasi yli 1400 ihmistä. Työolobarometri on julkaistu kahden vuoden välein vuodesta 2013 lähtien.