Opettajien täydennyskoulutuksen rahoitusta ollaan ensi vuodesta alkaen leikkaamassa lähes 15 miljoonalla eurolla. Leikkaus on osa opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan tuottavuusohjelmaa, ja se näkyy jo valtion ensi vuoden budjettiesityksessä.
Kyse on opetustoimen henkilöstökoulutuksen erillisistä määrärahoista, joista on tarkoitus luopua kokonaan.
Opetusalan ammattijärjestö OAJ:n koulutuspolitiikan päällikkö Jaakko Salo sanoo STT:lle, että OAJ vaatii leikkauksen perumista ja rahoituksen palauttamista.
– Olemme tyrmistyneitä tästä. Tuo on tosi kova päätös. Se tulee vaikuttamaan opettajiin lähes kaikilla koulutusasteilla, hän sanoo.
– Kun tämä raha lakkautetaan, niin kyllä se käytännössä johtaa siihen, että silloin koulujen täydennyskoulutus lakkaa.
Tuottavuusohjelman perusteluissa rahoituksen lakkauttamista perustellaan muun muassa sillä, että henkilöstön täydennyskoulutus on kuntien ja muiden opetuksen järjestäjien vastuulla ja koulutus tulisi toteuttaa järjestäjien omalla rahoituksella.
OAJ:n Salo ei usko, että kunnat tulevat tätä tekemään, kun taloustilanne on tiukka.
– Ei heillä ole täydennyskoulutusvelvoitetta. Siellä tehdään tällä hetkellä juuri niitä asioita, mitä laki edellyttää. Eli silloin käytännössä ei opettajia täydennyskouluteta.
Vaikuttaa maahanmuuttajataustaisten kielenopetukseen
Salo nostaa esiin Jyväskylän yliopiston sekä opetus- ja kulttuuriministeriön tuoreen tutkimuksen, jonka mukaan yli 60 prosenttia maahanmuuttajataustaisista oppilaista ei osaa lukea riittävän hyvin selviytyäkseen täysipainoisesti yhteiskunnassa.
Hän huomauttaa, että täydennyskoulutuksia opettajille on järjestetty juuri esimerkiksi kielen oppimisen tukemisesta niissä tilanteissa, kun vieraskielinen oppilas siirtyy valmistavasta opetuksesta kouluun.
– Tottakai silloin, jos tällaista karsitaan, niin silloin tällaisten käytänteiden jakaminen on huomattavasti vaikeampaa, hän sanoo.
Salo pitää leikkauspäätöstä ristiriitaisena myös siksi, että koulutusta ollaan monella tavalla kehittämässä ja siihen tehdään monenlaisia tavoitteita ja visioita. Hän korostaa, että näiden toteuttaminen ruohonjuuritasolla pitäisi myös varmistaa.
– Voidaan antaa erilaisia ohjeita, voidaan antaa erilaisia määräyksiä, mutta kyllä se edellyttää sitä, että sitä henkilöstöä koulutetaan.
"Voi olla vaikutusta oppimistuloksiin"
Myös Opetushallituksen kasvatus-, koulutus- ja osaaminen -päätoiminnon johtaja Jarkko Niiranen pitää leikkausta hyvin haasteellisena kunnille ja muille opetuksen järjestäjille, joiden taloustilanne on tiukka.
Hän sanoo, että määrärahalla on täydennyskoulutettu vuosittain kymmeniätuhansia opettajia ja tämän rooli on ollut keskeinen opetustoimen henkilöstökoulutukselle. Esimerkiksi tänä vuonna koulutuksia on järjestetty muun muassa yhteisöllisen toimintakulttuurin kehittämisestä sekä kielitietoisesta opetuksesta ja toimintakulttuurista.
Niiranen ennakoi, että leikkauksella tulee olemaan vaikutuksia myös oppilaille.
– Tällä leikkauksella voi pitkällä tähtäimellä olla vaikutusta esimerkiksi oppimistuloksiinkin. Sillä totta kai ammattiosaamistaan aktiivisesti kehittävä ja ajan tasalla pitävä opettaja on oppimisen ja oppimistulostenkin kannalta hyvin tärkeä.
Hän huomauttaa, että samalla kun täydennyskoulutuksen kautta on tuettu opettajien osaamista, on tuettu myös henkilöstön hyvinvointia. Tämänkin on todettu vaikuttavan oppimistuloksiin ja oppilaiden hyvinvointiin.
– Meillä on Suomessa erinomainen opettajankoulutus, ja se on ollut meidän vahvuus. Mutta yhtä lailla meidän pitäisi huolehtia systemaattisesti siitä opetushenkilöstön työuran aikaisesta täydennyskoulutuksesta ja sen mahdollistamisesta, sanoo Niiranen.