Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin maailmanlaajuisella tullihyökkäyksellä käynnistämä kauppasota ravistelee maailmantaloutta. Nopeiden käänteiden sekä päivittäisten uutisten vuoksi ajan tasalla pysyminen on haastavaa kokeneellekin talouspolitiikan uutisten seuraajalle.
STT kokosi yhteen oleelliset tiedot vallitsevasta tilanteesta keskiviikkona 9. huhtikuuta, kun Trumpin julistamat uudet, niin kutsutut vastavuoroiset tullit astuivat voimaan.
Mitä maita tullit koskettavat?
Keskiviikkona voimaan astuneet tullit koskettavat kaikkiaan 60:tä kauppakumppania tai noin 80:tä valtiota. EU:n 27 jäsenmaata ovat kaikki yhteisen, 20 prosentin tullitason kohteena.
Trumpin tullien lähtötaso on 10 prosentissa, ja se koskettaa käytännössä kaikkea Yhdysvaltoihin tuotavaa tavaraa. Tälle tasolle jäävien tullien kohteena ovat muun muassa Britannia, Australia, Saudi-Arabia, Brasilia ja Turkki, jotka eivät kuulu yllä mainittuun 60 kauppakumppanin ryhmään. Tämä minimitason tulli astui voimaan jo lauantaina 5. huhtikuuta.
Keskiviikkona voimaan astuneet korkeammat tullit koskettavat kauppakumppaneita, joita Trumpin hallinto pitää "pahimpina väärintekijöinä" kansainvälisessä kaupassa. Näihin kuuluvat EU ja Kiina, joka on suurimpien tullien kohteena olevien maiden joukossa.
Kiinalle määrättiin keskiviikosta lähtien 34 prosentin uudet tullit vanhojen päälle. Tämän päälle Valkoinen talo ilmoitti tiistaina lisäävänsä 50 prosentin lisätullit, jotka astuvat niin ikään voimaan keskiviikkona. Trump uhkasi Kiinaa lisätulleilla maanantaina, jos Kiina ei peru omia vastatullejaan Yhdysvalloille.
Uudet tullimaksut Kiinasta tuodulle tavaralle nousevat siis 104 prosenttiin. Uutiskanava CNN:n mukaan kiinalaisia tuotteita koskevat keskiviikosta alkaen keskimäärin noin 125 prosentin keskimääräiset tullit, sillä jo ennen Trumpin toista presidenttikautta kiinalaistuotteisiin kohdistui Yhdysvalloissa noin 20 prosentin tulli.
Yhdysvaltain tärkeistä kauppakumppaneista Japaniin kohdistuu 24 prosentin, Taiwaniin 32 prosentin ja Vietnamiin peräti 46 prosentin tulli.
Mistä tulleista päätettiin aiemmin?
Keskiviikkona julkistetut tullit eivät kosketa Yhdysvaltain rajanaapureita Kanadaa ja Meksikoa, joita vastaan Trump käynnisti kauppasodan jo aiemmin. Yhdysvaltain mukaan näille maille on sorvattu oma tullipolitiikkansa, joiden pohjana ovat presidentin aiemmin antamat määräykset.
Yksi näkyvä listoilta puuttuva maa on Venäjä. Ukrainan sotaan liittyvän pakotepolitiikan vuoksi maiden välinen kauppa on muutenkin vähissä, mutta Venäjän puuttumista on ihmetelty erityisesti sen takia, että sen käynnistämän hyökkäyssodan kohteena olevaan Ukrainaan on silti kohdistettu 10 prosentin pohjatulli. Yhdysvallat on perustellut asiaa rauhanneuvotteluiden jatkumisella, kertoo Kyiv Post.
Trumpin kauden ensimmäiset uudet tullit astuivat voimaan jo 4. helmikuuta, kun Yhdysvallat otti käyttöön uuden Kiinan vastaisen 10 prosentin lisätullin. Kiina asetti 15 prosentin vastatullin yhdysvaltalaiselle hiilelle ja maakaasulle sekä 10 prosentin vastatullit muun muassa öljylle.
Maaliskuun 4. päivänä astuivat voimaan Yhdysvaltain asettamat 25 prosentin tuontitullit Kanadalle ja Meksikolle. Lisäksi Kiinan tulleja kasvatettiin kymmenellä prosenttiyksiköllä. 12. maaliskuuta astuivat voimaan Yhdysvaltain 25 prosentin tullit teräkselle ja alumiinille.
Keskiviikkona 2. huhtikuuta Trump julkisti "vapautuksen päivän" tullit lähes koko maailmalle. Juuri nämä tullit astuivat nyt keskiviikkona voimaan. Päivää myöhemmin voimaan astuivat aiemmin ilmoitetut 25 prosentin tullit Yhdysvaltoihin tuotaville autoille ja niiden osille.
Kuka maksaa tullimaksut?
Tullimaksut maksaa pääsääntöisesti yhtiö, joka tuo tavaran tullin kohdemaasta sen asettaneeseen valtioon. Tullimaksuja ei siis lähtökohtaisesti maksa se maa, joka on tullien kohteena, tai kohdemaan yritykset. Tavanomaisesti tullimaksut lankeavat lopulta tavallisten kuluttajien maksettavaksi lisääntyneiden hintojen kautta.
Asia ei kuitenkaan aina ole näin mustavalkoinen, ja maksujärjestelyt riippuvat paljon alasta ja tehdyistä sopimuksista, kertoo Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) kaupan ja kauppapolitiikan vaikuttamisen johtaja Timo Vuori. Esimerkiksi Suomen kemianteollisuudelle tehdyssä kyselyssä yli puolet vastanneista yhtiöistä sanoi, etteivät voi kokonaan vyöryttää tullimaksuja asiakkailleen, vaan joutuvat osin kaivamaan myös omaa kuvettaan.
– Jos et pysty vyöryttämään sitä amerikkalaiselle asiakkaalle, niin sinun oma myyntikatteesi pienenee, mutta jos se on tapa pitää amerikkalainen asiakas tyytyväisenä ja saada se tekemään uusi tilaus vähän korkeammilla hinnoilla, niin sehän kannattaa tehdä, Vuori sanoo.
Tullimaksut voivat aiheuttaa myös epäsuoraa taloudellista haittaa kohdemaalle, sillä ne heikentävät maan yritysten kilpailukykyä Yhdysvaltain markkinoilla ja pakottavat niitä etsimään uusia markkinoita tuotteilleen. Yhdysvallat on maailman suurimpia ja vauraita markkina-alueita, jonka menettäminen olisi raskas isku monille vientialan yhtiöille.
Mitkä maat ovat ryhtyneet vastatoimiin?
Ankarimpiin ja nopeimpiin vastatoimiin Yhdysvaltoja kohtaan ryhtyi Kiina, joka julisti välittömästi vastatullit Trumpin päätöksen seurauksena. Tästä Yhdysvaltain presidentti tulistui ja julisti heti uudet lisäykset Kiinaan kohdistuviin tulleihin, jos Kiina ei luovu omista vastatulleistaan.
Kiinan asettamat 34 prosentin vastatullit Yhdysvalloista tuotaville tuotteille astuvat voimaan huomenna torstaina.
Kiina on paitsi Yhdysvaltain suurin strateginen ja taloudellinen kilpailija, myös sen suurimpia kauppakumppaneita. Yhdysvaltain suurista kauppakumppaneista vastatoimiin on ryhtymässä myös EU, joka kuitenkin on esiintynyt sovittelevammin ja kertonut hakevansa neuvotteluratkaisua.
EK:n Vuoren mukaan Kiinalla ja EU:lla on molemmilla omat syynsä erilaisiin linjoihinsa.
– Kiina varmaan kokee, että on sen verran pystynyt tässä viime vuosina nostamaan omaa teollista, taloudellista ja teknologista osaamistaan, että uskaltaa aidosti haastaa USA:ta. Kiina myös tietää, että Yhdysvallat on tietyllä tavalla riippuvainen Kiinan maamineraaleista ja tietyistä teknologiatuotteista sekä komponenteista.
Vuoren mukaan EU:ta kannustaa varovaisempaan linjaan se, että Ukrainan sodan vuoksi se on entistä riippuvaisempi Yhdysvalloista sekä turvallisuus- että energiapolitiikassa. Eurooppa tarvitsee yhä Yhdysvaltoja tuekseen Ukrainan sodan päättämiseksi, eikä Euroopan oma puolustuskyky ole vielä sillä tasolla, että yhdysvaltalaisjoukkojen haluttaisiin lähtevän kokonaan.
EU aikoo asettaa 25 prosentin tullit joukolle yhdysvaltalaistuotteita vastatoimena Yhdysvaltain aiemmin ilmoittamille teräksen ja alumiinin tulleille. Tullit kohdistuisivat esimerkiksi soijapapuihin ja moottoripyöriin, käy ilmi uutistoimisto AFP:n näkemästä asiakirjasta.
Löytyykö neuvotteluratkaisuja?
Trumpin mukaan hänen hallintonsa on tekemässä niin sanottuja räätälöityjä sopimuksia tuontitulleista maan kauppakumppanien kanssa. Trump kommentoi asiaa tiistaina paikallista aikaa. Trump kertoi, että edustajat ainakin Japanista ja Etelä-Koreasta ovat matkaamassa Yhdysvaltoihin neuvottelemaan tuontitulleista.
– Meillä menee erittäin hyvin, ja teemme niin sanottuja räätälöityjä sopimuksia, Trump sanoi.
Valkoisen talon mukaan etusijalla neuvotteluissa ovat liittolaiset, kuten Japani ja Etelä-Korea. Lisäksi Trumpin hallinnon edustaja kertoi senaatille, että muun muassa Argentiina, Vietnam ja Israel ovat tarjoutuneet laskemaan omia tuontitullejaan Yhdysvalloille.
– Luulen, että neuvotteluratkaisuja löytyy. Se on myös Yhdysvaltojen ja Trumpin intresseissä, EK:n Vuori sanoo.
Vuoren mukaan esimerkiksi Vietnamin rooli on merkittävä Yhdysvaltojen yritysten kuluttajatuotteiden ja sähkölaitteiden kokoonpanijana. Jos nyt voimaan astunut 54 prosentin tulli jäisi maan ylle, nousisivat esimerkiksi Niken lenkkareiden ja Whirlpoolin mikroaaltouunien hinnat Yhdysvalloissa niin korkeiksi, että kuluttajat alkaisivat varmasti epäillä Trumpin politiikan toimivuutta.
Pitävätkö EU:n rivit, vai yrittävätkö jotkut jäsenmaat löytää erillisratkaisuja Yhdysvaltojen kanssa? EK:n Vuori uskoo, että jäsenmaat tiedostavat olevansa yhdessä vahvempia.
– Se on ainoa tapa Euroopalle pärjätä tässä. Vaikka EU:ssa on isoja jäsenmaita, ei yksikään jäsenmaa ole niin iso, että se pärjäisi Kiinan tai USA:n vastaisessa poliittisessa tai taloudellisessa kamppailussa.
---
Lähteinä myös AFP, CNN, NPR, BBC
Korjattu aiempaa uutista kello 17.11: Trumpin kauden ensimmäiset uudet tullit astuivat voimaan 4. helmikuuta, ei 4. huhtikuuta.