Taloustieteen tohtorin Ritva Reinikan tuore raportti ei tue väitettä "kehitysavun kirouksesta", jonka mukaan avusta voisi olla jopa haittaa saajamaalle.
– Päinvastoin on havaittu, että vaikka kaikki tuki ei olisikaan tuottanut tuloksia, se on parhaimmillaan auttanut kokonaisia kansantalouksia talouskasvun tielle ja vähentämään äärimmäistä köyhyyttä. Maiden omat ponnistukset ovat aina avainasemassa, mutta kehitysyhteistyö vauhdittaa niitä, Reinikka kertoo raportissaan Results on the Ground? – An Independent Review of Finnish Aid. Raportti on ulkoministeriön tilaama riippumaton arvio Suomen kehitysyhteistyön vaikuttavuudesta.
Reinikka tuo esiin raportissaan kuinka esimerkiksi Afrikan maissa on saavutettu hienoja tuloksia: nykyisin suurin osa lapsista pääsee kouluun, yhä harvempi lapsi kuolee alle viisivuotiaana ja puhdas vesi on saatu yhä suurempien väestöryhmien käyttöön.
Suomen antamasta avusta Reinikka mainitsee yhden konkreettisen esimerkin: Suomi on ollut edesauttamassa sitä, että kolme miljoonaa etiopialaista on kahden viime vuosikymmenen aikana päässyt puhtaan veden piiriin.
– Yhteenvetona voin sanoa, että Suomen kehitysyhteistyö on osaltaan parantanut vastaanottajamaiden julkisia palveluita, kuten koulutusta ja vesihuoltoa, ja vähentänyt köyhyyttä, Reinikka kirjoittaa.
Reinikka tosin linjaa, että hyvistä saavutuksista huolimatta kehitysyhteistyön tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta on syytä edelleen parantaa. Hän mainitsee myös, että Suomen kehitysyhteistyö ei ole riittävän tulosohjattua ja järjestelmällinen arvio kansalaisjärjestöjen tuesta puuttuu lähes kokonaan, joten järjestöjen työn tuloksellisuudesta tai kustannustehokkuudesta yleensä on Reinikan mukaan vaikeata sanoa paljoakaan.
Reinikan mukaan suomalaiset tarvitsevat enemmän tietoa kehitysmaiden tilasta ja Suomen työstä niiden kanssa.
– Liki kahdeksankymmentä prosenttia suomalaisista arvelee äärimmäisen köyhyyden maailmassa lisääntyneen, kun se tosiasiassa on parinkymmenen viime vuoden aikana puolittunut. Yli neljä viidesosaa suomalaisista uskoo, että kehitysmaiden lapsista alle puolet käy koulua – tosiasiassa koulua käy yli 90 prosenttia. Vain yksitoista prosenttia suomalaisista on tietoisia lapsikuolleisuuden dramaattisesta laskusta viime vuosina, Reinikka kirjoittaa.
AKI LAUROKARI / LÄNNEN MEDIA