Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksilla on pitkä historia, joka on yhteydessä yleisiin yhteiskunnallisiin muutoksiin. Kesäkuussa 2021 eduskunta hyväksyi pitkään valmistellun ja kauas tulevaisuuteen tähtäävän laajan sote-uudistuksen, jonka muotoja on haettu aiemmin useiden hallitusohjelmaan yhteydessä. Pilottihankkeena toteutettiin Kainuussa vuosina 2005–2012 maakunnallinen hallintokokeilu.
Sote-uudistusta on eri muodoissa valmisteltu jo noin 15 vuoden ajan, jolloin monien eri tahojen intressien ja eturistiriitojen kohdatessa uudistushankkeesta ehti jo tulla jännitteinen ja paikoin sekava. Matti Vanhasen 1. ja 2. hallitukset käynnistivät ns. Paras-hankkeen, jolloin palvelujen järjestäminen vaati 20 000 ihmisen väestöpohjan.
Kataisen/ Stubbin/ vvm Urpilaisen hallituksen sote-esitys lähti siitä, että se olisi osa kuntarakenteen uudistusta. Tarkoituksena oli muodostaa riittävän vahvoja peruskuntia, jotka voisivat järjestää ja rahoittaa sote-palvelut. Monien vaiheiden jälkeen eduskunnan perustuslakivaliokunta arvio, että esitys oli ristiriidassa perustuslain kanssa. Sote-uudistus lykkääntyi jälleen seuraavalle vaalikaudelle. Olin perustuslakivaliokunnan jäsen ja muistan hyvin asian käsittelyn.
Sipilän hallitus vuosina 2015–2019 asetti kunnianhimoisen tavoitteen sote-uudistuksen lisäksi kytkeä uudistukseen myös valtionhallinnon uudistamisen. Monien vaiheiden jälkeen Sipilän hallitus veti esityksensä ja pääministeri Sipilä hajotti hallituksensa, kun oli pettynyt sote-uudistuksen kaatumiseen.
Vuoden 2019 vaalien suurin puolue SDP ryhtyi muodostamaan hallitusta ja sen pohjaksi muodostui ns. vihervasemmisto. Mukaan hallitukseen osallistui myös Keskustapuolue vaikka puolue oli kärsinyt rökäletappion menettäen 18 kansanedustajaa. Kynnyskysymys keskustalle oli soteuudistuksen läpivieminen ja pääministeri Antti Rinne suostui keskustan kaikkiin vaatimuksiin saadakseen muodostettua hallituksen. Nykyisen sote-uudistuksen kätilö on Keskustapuolue.
Katsoin tv:stä eduskunnan välikysymyskeskustelua ja tilanne oli normaali, sillä edellisen hallituksen ministerit haukkuivat nykyhallituksen toimia.
Totuuden nimissä on todettava, että kaikkien sote-uudistusten tavoitteena on ollut hillitä sotemenojen kustannusten kasvua eikä tätä tavoitetta ole mikään puolue kiistänyt. On pakko pyrkiä kustannusten hillintään, sillä velkaannumme 10 mrd vuosittain.
Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen valtuusto käsitteli uudistus-, tuottavuus- ja vaikuttavuusohjelmaa. Esityksen oli tehnyt hyvinvointialueenhallitus. Keskustelu oli vilkasta ja ryhmäpuheet pidettiin.
Keskustelua kuvaa parhaiten valtuutettu Tapio Varmolan ansiokas puheenvuoro, jonka hän päättää lainaten laulaja Pasi Kauniston laulua Koskaan et muuttua saa. Se kertoo valtuuston hengestä mahdollisiin muutoksiin.
Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen tilanne ei ole hyvä, sillä väkilukumme vähenee 1 000 hengellä vuosittain, väestömme vanhenee nopeasti ja sairastamme keskimääräisesti eniten.
Ex-kansanedustaja Antero Laukkanen facebookissaan totesi, että tämä sote-uudistus on heikoin valtionhallinnon uudistus kautta aikojen. Hän sairastaa parantumatonta ALS-tautia ja hänen hoitoaa on uudistuksen jälkeen heikennetty vaikka hänellä on kovia kipuja.
Meillä on uudistuksen jälkeen kolmiportainen hallinto eli kyllä hallintoa riittää 5,5 miljoonan kansalla.
Olen päätynyt siihen, että paras vaihtoehto olisi kuntapohjaisuus eli vahvoissa peruskunnissa tuotettaisiin ja järjestettäisiin perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen palvelut ilman väliportaan hallintoa. Jotain on varmasti tulevaisuudessa tehtävä.
Harry Wallin (sd.)
Etelä-Pohjanmaan aluevaltuutettu
Seinäjoki